Jokivesi solisee rauhoittavasti suurten kivien lomasta. Tässä oli ennen vain tasaista virtaa, sillä joki kaivettiin sileäksi uittoa varten noin sata vuotta sitten, 1900-luvun alkupuolella.
Alempana jokivarressa kaivuri siirtelee joen reunasta kiviä ja puita keskelle jokea. Käynnissä on joen ennallistaminen.
Niesin kyläyhdistyksen kolmivuotinen projekti Rovaniemellä on loppusuoralla. Niesijärveen laskeva Hirvasjoki on jo kunnostettu ja nyt on vuorossa samasta järvestä lähtevä Niesijoki.
Näillä sivujoilla uitto on loppunut 1970-luvun aikoihin. Niesin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Rami Luoma-aho harmittelee, että joet on jätetty sellaiseen kuntoon vuosikymmenien ajaksi. Hänen saamansa perimätiedon mukaan kylällä uitot loppuivat jo vuonna 1964.
– Kauan on mennyt, että pääsimme ennallistamaan tämän kalojen kodiksi. Esimerkiksi nuo kivet, joita kaivinkone nostelee, on joskus kaivettu joesta pois, Luoma-aho kertoo.
Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Jarmo Tuukkanen ja urakoitsijan palkkaama biologi Juha Rouvinen seisovat jokivarressa varmistamassa, että ennallistaminen menee kirjojen mukaan. Erkki Väisänen ohjaa keskellä jokea seisovaa kaivuria. Kaikilla heillä on vähintään kymmenen vuoden kokemus jokien ennallistamisesta.
– Kone siirtää jokeen kiviä, puita ja aiemmin tänne tuotua kutusoraa. Terveessä jokiympäristössä on esimerkiksi paljon puuta, johon kasvit ja sammaleet kiinnittyvät, selittää Tuukkanen.
Niesijoessa on kohtalainen harjuskanta, mutta taimenta ei juuri esiinny. Ne paikat, jotka olivat joskus vaelluskalojen kutupaikkoja, on ruopattu lähes elinkelvottomiksi. Elinolosuhteiden ja lisääntymisalueiden vähäisyyden takia kalanpoikasillekaan ei olosuhteet ole kohdallaan.
– Kalat eivät tykkää, jos on semmoinen ränni, Luoma-aho sanoo.
Jokien kunnostusta ei tehdä pelkästään kalastuksen takia, vaan virtavesien kunnostus ja kalojen istutus auttaa koko elinympäristöä.
– Tässä on ollut monotoninen virta. Virtausolosuhteita nyt muutetaan, ja sen mukana tulee kaloille riittävästi alueita, joissa lisääntyminen ja kasvaminen mahdollistuu huomattavasti paremmin, Rouvinen jatkaa.
Ely-keskus rahoittaa noin 90 000 euron arvoisesta projektista 70 prosenttia. Se taas saa rahoitusta virtavesien elinympäristöjen kunnostukseen maa- ja metsätalousministeriöltä. Loput rahoituksesta tulee Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä, talkootöistä ja lahjoituksina.
Kolme vuotta sitten alkanut projekti alkaa olla loppusuoralla. Hirvasjokeen suunnitellut kohdat on kunnostettu. Niesijokikin on hyvällä mallilla. Enää puuttuu vain kalat.
Useat vaelluskalat ovat uhanalaisia muun muassa uittojen, patojen ja kalastuksen vuoksi. Niesijoessa ja muissa samantyyppisissä sivujoissa on elänyt tyypillisesti meri- ja järvitaimenta sekä harjusta. Nyt taimenia on heikosti, harjuksia jonkin verran.
Virtavesien elinympäristökunnostuksien tavoitteena usein on alueellisten kalakantojen tilan koheneminen, mutta Jarmo Tuukkanen toivoo, että myös erittäin uhanalainen meritaimenkin pääsisi vaeltamaan jokeen tulevaisuudessa.
– Niesijoki voisi olla mahdollisesti myös meritaimenen lisääntymisalue, jos tulevaisuudessa olisi vaellusyhteydet auki mereen saakka. Jokihan laskee Meltausjokeen ja se taas Ounasjokeen, mitä kautta meritaimen pääsisi Niesijokeen lisääntymään, Tuukkanen sanoo.
Kalojen paluuta varten Niesin kyläyhdistyksellä on edessä uusi projekti, johon vaaditaan myös rahoitusta ja Ely-keskuksen asiantuntijoita.
Tunnin ajomatkan päässä Rovaniemen keskustasta sijaitsee pieni ja idyllinen Niesin kylä. Kylän raitilla, Niesijoen sillan pohjoispuolella meitä odottaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Rami Luoma-aho. Hän on lupautunut esittelemään meille kyläläisten uusinta projektia: Niesi- ja Hirvasjoen ennallistamista.
Oululaistunut aktiivi kertoo kyläläisten puhaltavan yhteen hiileen. He ovat muun muassa kantaneet mönkijöillään tonnikaupalla kutusoraa jokivarteen ennallistamista varten. Se kertoo kyläläisten omistautumisesta jokien kunnostukseen.
– Kaksi kylän suurta haavetta on saada puhelimet kuulumaan ja sitten joet kuntoon. Kohta aletaan olla maalissa. Tietenkin jos kyläläisiltä kysytään, niin huonokuntoiseksi päässeen tien päällystys voisi kunnostaa, Luoma-aho kertoo.
Rami Luoma-aho liittyi kyläyhdistyksen toimintaan, kun kylälle alettiin hankkimaan laajakaistaa. Kyläläiset vetivät valokuidun ensin talkoovoimin, ja Niesin puhelinmotti päättyi lopulta vuonna 2023.
– Olen viettänyt täällä kesät koko ikäni. Vaikka teininä täällä oli vähän hankalaa, vanhempana tätä on alkanut arvostamaan, kertoo Luoma-aho.
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö on tukenut Niesi- ja Hirvasjoen kunnostusta 10 000 eurolla. Luoma-aho kertookin, että säätiö on ollut aktiivisesti mukana rahoittamassa pienen kylän toimintaa suurempien projektien lisäksi esimerkiksi auttamalla halkokoneen hankinnassa ja lavatanssien järjestämisessä.