Sateenkaari Inarijärven yllä.
Nellimiläinen Aimo Koistinen sai yllättyä viime perjantaina, kun hän huomasi värikkään kaaren taivaalla puolen päivän aikoihin. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuukka Keränen vahvistaa, että kyse ei ole mistään ihan tavallisesta keskitalven havainnosta.
Koistinen ei ole aiemmin nähnyt sateenkaarta talvella. Hän arvelee, että sateenkaari saattaisi liittyä siihen, että talven aikana on ollut paljon lämpötilaeroja lyhyenkin ajan sisällä.
– Olisiko heittelyn seurauksena kosteutta enemmän ilmassa, hän pohtii.
Tavallinen sateenkaari syntyy, kun valo taittuu ja heijastuu vesipisaroista. Tutusti sateenkaaria näkyy sadepäivinä kesäisin.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilla kerrotaan, että sillä, miten suuria pisarat ovat, on merkitystä. Sateenkaari on sitä värikkäämpi ja näkyvämpi, mitä suuremmat pisarat ovat.
Pienistä sumu- tai pilvipisaroista ei enää muodostu sateenkaarta, vaan kalpea sumukaari.
Meteorologi Keränen ei ole koskaan aiemmin kuullut talvisateenkaarista, mutta ei pidä niitä mahdottomina.
Vilkaisu säähistoriaan kertoo, että olosuhteet Inarissa olivat ilmiölle aivan mahdolliset.
– Todennäköisin selitys on, että ilmassa on pakkasesta huolimatta ollut alijäähtynyttä vettä. Valo on siitä päässyt heijastumaan sopivasti, Keränen sanoo.
Alijäähtyneelle tihkusateelle on hänen mukaansa myös lähipäivinä otolliset olosuhteet.
– Ehkä näitä kaaria voi näkyä lisääkin.
Talvella tutumpi on haloilmiö. Halot syntyvät, kun valo taittuu ja heijastuu ilmassa olevista jääkiteistä. Ne ovat Ursan tietojen mukaan taivaan valoilmiöistä kaikkein yleisimpiä.
Koistinen kertoo nähneensä erikoisempia, voimakkaita värejä taivaalla jo syksystä alkaen.
– Esimerkiksi revontulet ovat olleet huippuja. Värit ovat olleet todella voimakkaita.