Suomen, Ruotsin ja Norjan naalin pesintöjen määrä putosi viime vuonna noin puoleen vuoden 2022 pesinnöistä, tiedottaa Metsähallitus.
Tuoreen raportin mukaan kolmen maan alueella varmistettiin viime vuonna yhteensä 83 naalin pesintää. Vuonna 2022 pesintöjä oli vielä ennätykselliset 164.
Viime vuoden pesinnöistä 40 oli Ruotsissa, 39 Norjassa ja neljä Suomessa.
Keskimäärin pentuja syntyi viime vuonna 4,3 yksilöä per pesintä, kun vuonna 2022 keskiarvo oli 4,6.
Vaikka naalin pesimätulos kokonaisuutena oli edellisvuotta heikompi, oli pesimävuosi Suomessa kuitenkin onnistunut. Suomessa neljään pesään syntyi yhteensä 25 pentua.
Pesintä onnistui Suomessa toista vuotta peräkkäin. Kesällä 2022 naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996, kun naalin havaittiin pesineen onnistuneesti Enontekiön tunturialueella. Paikalla tehdyn tarkastuksen perusteella naalipariskunnalle oli syntynyt kolme poikasta.
Myyriä ja sopuleita vähän
Metsähallituksen mukaan suurin syy pesintöjen laskuun viime vuonna oli naalin luontaisen ravinnon eli myyrien ja sopuleiden vähäisyys osassa pesimäalueita.
– Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa oli runsaasti niin myyriä ja sopuleita ja sitä myöten naalipentueitakin, mutta etelämpänä Norjan ja Ruotsin tuntureilla oli jyrsijöiden pohjavuosi ja siksi myös vähän naalipentueita, kertoo tiedotteessa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Ollilan mukaan naalipentueiden ja pentujen määrä on suoraan riippuvainen myyrien ja sopulien määrästä.
Pidemmällä aikavälillä positiivinen kehitys
Vaikka pentueita oli viime vuonna vähän, naalikannan kehitys on Metsähallituksen mukaan ollut pidemmällä tähtäimellä hyvin positiivista. Fennoskandian aikuisten naalien kanta on kasvanut 2000-luvun vaihteen 40–60 yksilöstä 564 yksilöön.
– Vaikka vuoden 2023 pesimätulos oli naalin eteläisillä esiintymisalueilla selvästi edellisvuotta heikompi, pidemmällä tähtäimellä kanta on kasvanut erityisesti niillä alueilla, joilla on tehty tehokkaita suojelutoimia. Näillä alueilla tapahtuneen kannan kasvun seurauksena naalit ovat asuttaneet myös uusia alueita. Tämä korostaa pitkäjänteisen suojelutyön jatkuvuuden tärkeyttä, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen tiedotteessa.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalikannan seurannasta ja käytännön suojelutoimista Suomessa. WWF tukee sekä seurantatyötä että käytännön suojelutoimia, kuten naalin ruokinta-asemien ylläpitoa Tunturi-Lapissa.
Tarhanaaleja ei vapautettu ollenkaan
Viime vuonna luontoon ei vapautettu tarhalla syntyneitä, luonnonkantaa edustavia naaleja. Aiemmat vapautukset ovat olleet merkittävä tekijä naalin palaamisessa Suomen pesimälajistoon.
– Viime vuonna kerättyjen dna-näytteiden perusteella Suomessa oli neljä vuonna 2022 vapautettua naalia ja yksi vuonna 2021 vapautettu naali. Kaksi vapautettua naarasta tuotti myös pentuja Suomeen. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on vapauttaa luonnonkantaa edustavia naaleja myös pohjoisille alueille, Ollila sanoo.
Kesän 2023 pesimätilastot löytyvät Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisestä raportista, jonka tekemisessä Suomi on mukana nyt toista kertaa.
Metsähallituksen mukaan kolmen maan yhteistyö naalin suojelemiseksi lisääntyy edelleen. Valmisteilla on maiden yhteinen naalin suojeluohjelma, jossa tullaan määrittelemään lajin suojelun tavoitteet ja keinot tuleviksi vuosiksi.