Iissä Kuivaniemessä on sunnuntaina nähty näyttäviä trombeja.
Heli Heino lähetti videon veden päällä olevasta trombista. Myös Kuivaniemen Facebook-ryhmässä on jaettu kuvia trombeista.
Forecan päivystävä meteorologi Joanna Rinne kertoo, että Oulun ja Kemin välisellä rannikkovyöhykkeellä on liikkunut aamupäivän aikana ukkosia.
– Trombeista saadaan hirveän huonosti mittaushavaintoja. Havainnot tulevat yleensä kuvien perusteella, Rinne kertoo.
Veden päällä liikkuva trombi on viralliselta nimeltään vesipatsas ja maalla liikkuva trombi.
– Mutta kun se tapahtuu ukkospilven yhteydessä, niin käytännössä ne ovat täysin sama asia, Rinne sanoo.
Trombi vaatii kehittyäkseen oikeanlaiset olosuhteet muun muassa lämmön, kosteuden ja ilmakehässä olevien olosuhteiden osalta.
Usein esimerkiksi vesipatsaita nähdään syksyisin, jolloin meri on vielä lämmin.
– Lämmin meri auttaa nostamaan kosteaa ja lämmintä ilmaa ylöspäin, jolloin merellä esiintyvät ukkoset sitten muodostavat niitä, mutta sopivissa olosuhteissa niitä voi esiintyä missä päin Suomea tahansa, Rinne kertoo.
Trombit luokitellaan voimakkuuden perusteella S0–S5 asteikolle, jossa S0:lla on heikoin tuulennopeus.
Suomessa esiintyvät trombit ovat yleisesti voimakkuudeltaan S0–S1.
– Nollassa tuulen nopeus on alle 32 m/s ja S1 on tasoa 32 m/s–50 m/s. Viitosluokan trombia ei ole Suomessa koskaan havaittu. Sen tuulennopeus on yli 116 m/s, Rinne sanoo.
Vaikka Suomessa trombit jäävät yleisesti asteikon matalimmalle tasolle, voi kohdalle osuva trombi aiheuttaa paljonkin vahinkoa.
– Se pystyy repimään kattoja, siirtelemään autoja ja aiheuttamaan monennäköistä vahinkoa.
Trombeja on esiintynyt oikeiden olosuhteiden vallitessa Suomessa aina, mutta jos lämpimät ja helteiset säät lisääntyvät ja trombeille otolliset olosuhteet yleistyvät, voi myös trombien esiintymistiheys Rinteen mukaan kasvaa.
– Euroopassa nähdään, että trombit ovat voimakkaampia kuin mitä ne Suomessa ovat. Suomessa voimistumisen estää lämpimän ja kostean ilman puute.
Tuulen pyöriminen ei itsessään ole harvinainen ilmiö, vaan Rinteen mukaan pienikokoisia pyörteitä voi tulla milloin vain.
– Usein näkee, että lehdet lähtevät pyörimään, mutta pyörre ei kuitenkaan nouse taivaalle asti.
Pilvettömällä säällä tapahtuvia pyörteitä kutsutaan pölypyörteiksi.
Pyörre syntyy, kun auringon säteily lämmittää maanpintaa, jolloin syntyy ilmamassan pystysuuntaista kulkeutumista, joka voi aiheuttaa pyörteen voimistumisen pölypyörteeksi.