Tähän tulee järvi

Kahdesta neljään vuotta. Sen verran täytyy Kempeleen kunnallistekniikkainsinööri Arttu Orajärvenkin vielä odotella, että hän pääsee Aurinkojärveen uimaan.

Vanhan Destian louhoksen vesittäminen noin kymmenen hehtaarin järveksi käynnistyi kolme viikkoa sitten, kun pumppu sulkeutui. Tavoitteena on saada tekojärven pinta 13 metriin merenpinnasta. Keskimäärin järven syvyys on kahdeksan metriä, mutta sukelluskuopan syvyys on noin 15 metriä.

– Järven alueella on tehty koekuoppia, joiden perusteella on arvioitu pohja- ja pintavesien taso. Tarkalleen emme tiedä, kuinka nopeasti järvi täyttyy. Ensi kesänä pohja on jo varmasti veden peitossa, Orajärvi sanoo.

Mielenkiintoinen kohde

Rantarakenteiden viimeistelytyöt järven itäpuolella on saatu valmiiksi. Sinne sijoittuu hiekkaranta. Työnjohtaja Noora Sipola Kreatesta kertoo järvityömaan olevan omalla tavallaan mielenkiintoinen kohde. Hän on myös mielissään siitä, että urakoitsijan laitteet ja tarvikkeet ovat välttyneet ilkivallalta.

Zeniitin alue on aidattu ja sisääntuloväylillä on portit. Jalkaisin alueelle tosin pääsee.

– On mahdotonta estää ulkopuolisten pääsy täysin. Siksi toivomme, ettei tänne tultaisi ennen kuin alue on valmis, Arttu Orajärvi sanoo.

Destia lopetti louhostoiminnan vuonna 2015. Aurinkojärven pohjaan on sittemmin sijoitettu sukeltajia varten taidetta ja iso shakkilauta. Tämän vuoden aikana pohjaan lasketaan myös sukelluskello.

Ensi vuonna järven reunoilla jatketaan siistimistöitä ja rakennetaan koko järven kiertävä alareitti. Myös alueen pohjoispuolen hulevedet ohjataan järven lähelle sijoittuvaan kosteikkoon sekä moottoritien toiselle puolelle.

Järven veden arvioidaan pysyvän hyvänä ilman puhdistuslaitteistoja. Vesi vaihtuu pohjavesivirtaaman ja sadannan takia. Järveen ohjataan pintavesiä suoalueen ylivuotona. Pinnan korkeutta hallitaan ylivuotoputkella.

– Onhan tämä todella mielenkiintoinen projekti, sillä ei tällaista vastaavaa Kempeleessä ole, Orajärvi kiittelee.

Törmäpääskyille tehdään uusia koteja

Maanrakennustöitä on hankaloittanut länsirinteen kallion päällä oleva törmäpääsky-yhdyskunta. Erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin pesäkoloja on kaikkiaan viitisenkymmentä.

Parhaillaan Kempeleen kunta hakee ely-keskukselta lupaa pesien siirtämiseen hulevesikosteikon länsipuolelle. Uusi paikka on noin 300 metrin päässä nykyisestä pesimäpaikasta.

Kun uusi pesäalue rakennetaan, peitetään vanhat kolot. Sen jälkeen lintujen toivotaan siirtyvän uuteen pesäpaikkaan.

– Uskon, että törmäpääskyt siirtyvät, kun niille tekee tarpeeksi hyvän kodin. Maan pitää olla pesintään soveltuvaa kivennäismaata ja seinämien mahdollisimman pystysuoria, Orajärvi tietää.

Uusi pesimäalue rakennetaan ensi vuoden alussa. Samalla nykyinen alue peitetään ennen pesintäkauden alkua muovilla tai maanrakennuskankailla siten, etteivät linnut pääse kaivamaan koloja.

Törmäpääskyjen uusi koti tehtäisiin kasaamalla maata penkereeksi. Nykyisen pesimäalueen luiskat rakennetaan valmiiksi kaivinkoneella.

Uuteen paikkaan voidaan luoda Orajärven mukaan nykyistä enemmän potentiaalisia pesimäpaikkoja.

Järven länsipuolelle suunniteltiin aluksi harjoittelupaikkaa melojille, mutta nyt alueelle on tarkoitus tehdä matalampi, noin kaksi metriä syvä vesileikkipaikka ja vilvoitteluallas.

Hiekkarannan tuntumaan kunta tekee valmiudet jäätelökioskille, saunalle ja välinevuokraamolle. Varsinaisesta rakentamisesta vastaavat kuitenkin alueelle valittavat yrittäjät.