Tervolan ja Keminmaan kunnat ovat asettuneet yllättävään vastahankaan Ranualle valmisteltavaa Suhangon kaivoshanketta kohtaan.
Tervolassa hiertää kunnan läpi Kemijokeen suunniteltu kaivosvesien purkuputki, Keminmaassa puolestaan Suhankoon liittyvä malminetsintä.
Molemmissa tapauksissa näyttäisi olevan kyse siitä, että naapurikunnat eivät halua kaivoksen haittoja ja riskejä, kun kaivoksen suurimmat hyödyt ovat jäämässä Ranualle.
Tilanne on uusi niin kunnille kuin kaivosyrityksillekin, sillä tähän asti kaivokset ja niiden purkuputket ovat sijoittuneet tyypillisesti yhden ja saman kunnan alueelle.
Kunta ei voi estää putkea
Suhangon purkuputkessa on kyse siitä, miten minimoidaan kaivosvesien ympäristövaikutukset.
Suhangon alkuperäisen ympäristöluvan ajatuksena oli johtaa Suhangon kaivosvedet pieniä paikallisia vesistöjä pitkin Tervolan läpi Kemijokeen.
Kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum haluaa nyt puhdistaa kaivoksen poistovedet aiemmin suunniteltua tehokkaammin ja johtaa ne herkempien pikkujokien sijaan suoraan Kemijokeen putkea pitkin.
Vaikka purkuputki olisi siis ympäristön kannalta askel parempaan suuntaan, vajaan 50 kilometrin mittainen putki on herättänyt Tervolassa kiivasta vastarintaa.
Purkuputken ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan loppusuoralla. Tervolan kunta antoi siihen viime viikolla lausunnon, jonka mukaan kunta ei hyväksy purkuputken vetämistä Kemijokeen ensinkään.
Lausunnosta päättäneen kunnanhallituksen mielestä purkuvedet tulee johtaa pitemmällä putkella suoraan Perämereen.
Kunnanhallituksen linjauksesta huolimatta Tervola ei voi estää purkuputken vetämistä kunnan läpi. Putkeen ei liity kaavoitusta, eikä se tarvitse rakennuslupaa, joten kaivosyhtiö voi rakentaa putken, jos ympäristöviranomaiset antavat siihen luvan.
Purkuputkesta päättäminen on polveileva prosessi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) antaa YVA-arvioinnin lopuksi perustellun päätelmän vuoden loppuun mennessä. ELY saattaa ottaa kantaa siihen, mikä purkupaikka olisi sen mielestä paras, mutta suoraan Perämereen menevää putkilinjausta YVA-prosessissa ei tutkittu.
Kaivosyhtiön aikeena on tehdä purkuputkesta esitys YVA-prosessin lopputuloksen selvittyä. Luvan putkelle antaa aluehallintovirasto, mutta myös kaivosasioiden lupaviranomaisella Tukesillä on sananvaltaa siihen, mihin putki vedetään.
Vaikutukset olisivat vähäiset
Kaivosyhtiö ei halua ennakoida, millaisen esityksen se tekee purkuputkesta.
– Katsomme asiaa rauhassa ja otamme huomioon YVA-prosessissa esitettyjä kommentteja. Odotamme varsinkin ELY-keskuksen perusteltua päätelmää, kertoo Suhanko Arctic Platinumin ympäristöpäällikkö Erkki Kantola.
Purkuputki on osa laajempaa Suhangon luvituksen päivittämistä.
– Aiomme jättää hakemuksen uudesta ympäristö- ja vesitalousluvasta ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, Kantola kertoo.
YVA-prosessissa arvioidaan, että purkuputken vaikutukset jäisivät hyvin pieniksi, sillä kaivoksen poistovesien määrä on vähäinen Kemijoen virtaamaan nähden.
Purettava vesi olisi louhosten kuivatusvesiä ja kaivosalueelle sateena kertyviä vesiä. Niin sanotut prosessivedet kaivoksella on tarkoitus kierrättää mahdollisimman tarkasti.
Keminmaan kunnanhallitus linjasi tiistaina, että kunta ei halua Suhangon kaivosyhtiön jatkavan malminetsintää Penikoiden ja Sompujärven tienoilla. Kunnanhallitus perusteli asiaa luontoarvoilla. Kaivosyhtiölle asia tulee yllätyksenä.
– Kuulen uutisen nyt ensi kertaa, Suhanko Arctic Platinumin projektipäällikkö Juha Rissanen sanoo.
Suhanko Arctic Platinumilla on ollut pitempään malminetsintälupia Keminmaassa. Yhtiö tutkii, voisiko sinne perustaa sivulouhoksia, joiden malmi voitaisiin rikastaa Ranualla.
Kaivosyhtiöllä on vastaavaa malminetsintää Rovaniemellä sekä Tervolan ja Simon alueella. Rissasen mukaan kunnat eivät ole aiemmin tehneet linjauksia Suhankoon liittyvää malminetsintää vastaan.
Malminetsintäluvista päättää Tekes. Ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa kertoo, ettei kunta voi estää malminetsintää alueellaan, ellei siihen ole pätevää alueiden käyttöön liittyvää syytä.
Nykyisen kaivoslain mukaan yleinen huoli luonnosta ei riitä perusteeksi kieltää malminetsintää , eikä uusi kaivoslaki muuta tilannetta tältä osin.
Kaivosten perustamisen alueelleen kunnat voivat estää, mutta Liikamaa oudoksuu, että Keminmaa vastustaa myös malminetsintää, jolla ei ole juuri ympäristövaikutuksia.
Muokattu 25.11. kello 21.46: Korjattu Tekes Tukesiksi.