Myyrien määrä on tänä vuonna nousussa osassa Lappia, arvioi metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.
– Ennakkofiiliksenä sanoisin, että Metsä-Lapissa myyrät ovat nousussa. Ainakin viime syksynä oli selvää nousun merkkiä.
Tarkemmat tiedot Lapin myyrätilanteesta valmistuvat kesäkuun puoliväliin mennessä.
Henttonen arvelee, että myyrien lisäksi ensi syksynä metsissä voi näkyä metsäsopuleita. Tumman värisen ja töpöhäntäisen metsäsopulin esiintymät ovat pohjoisessa epäsäännöllisiä.
– Voi mennä kymmenen vuotta, ettei kukaan näe mitään ja sitten yhtäkkiä niitä näkyy tiellä kuolleina useita.
Sen sijaan Tunturi-Lapissa oli viime kesänä myyrähuippu, joten siellä kanta vaikuttaa olevan romahtamassa.
Henttosen mukaan Lapin myyräkantojen vaihtelut ovat viime vuosina hieman poikenneet tavanomaisesta rytmistä.
– Ennen vanhaan koko Lappi oli samassa rytmissä, mutta viime vuosina Tunturi-Lappi on mennyt omaa rytmiään, Metsä-Lappi omaansa, ja jopa Metsä-Lapin sisällä oli joku vuosi sitten eri tahtia meneviä alueita.
Myyräkuumeen riski suurempi talvella
Tunnetuimpia myyriä lienevät metsämyyrät, jotka viihtyvät nimensä mukaisesti metsissä ja pusikoissa. Metsämyyrän esiintymisen pohjoisraja kulkee Muonion pohjoispuolella.
Metsämyyrä on myyristä ainoa, joka levittää myyräkuumetta. Virus on metsämyyrillä yleinen ja se leviää myyrän ulosteiden saastuttaman pölyn mukana ihmisen hengitysteihin.
Henttonen kertoo, että kesällä ja etenkin alkukesällä riski sairastua myyräkuumeeseen on pienempi kuin talvella.
– Virus säilyy huoneenlämmössä noin kaksi viikkoa, tiedämme että ulkona talvella se säilyy paljon pidempään.
Myyräkuumeen ei tiedetä tarttuvan kotieläimiin tai ihmisestä toiseen.
Kotipihoilla näkyy monenlaisia myyriä
Vanhojen metsien lajia, punamyyrää esiintyy kotipihoilla Pohjois-Suomessa. Esiintymisen eteläraja kulkee suunnilleen Kolarin kohdalla. Punamyyrä on taitava kiipeämään ja se muistuttaa hieman kotihiirtä.
Harmaakuvemyyrää on eniten Tunturi-Lapissa, mutta sitä esiintyy pysyvästi napapiirillä asti. Peltomyyrää esiintyy koko Lapissa, kuten myös suurehkoa lapinmyyrää. Eriytyneitä lapinmyyräpopulaatioita voi tavata myös Selkämeren ulkosaaristossa.
Suomen suurin myyrä, vesimyyrä tarvitsee talvehtimiseen riittävän kuohkean maakerroksen, johon kaivautua. Sitä tavataan Lapissa jokien ja purojen varsilla. Vesimyyrän jäljiltä pihamaalla saattaa näkyä käytäviä ja multakekoja.
Kaikki luetellut myyrälaji ovat elinvoimaisia. Rauhoitettuja kontiaisia ei esiinny Lapissa, vaikka ne leviävät koko ajan pohjoisemmaksi.
Henttosen mukaan kontiaisia tavataan leutojen talvien takia jo Jyväskylän pohjoispuolella.