Monen luontokeskuksen ovet ovat taas säpissä vuodenvaihteen molemmin puolin.
Esimerkiksi Oulangan luontokeskus suljettiin marraskuun alussa.
Perinteisesti ympäri vuoden palvellut luontokeskus on tänä vuonna suljettuna yhteensä neljä kuukautta: ensin maalis- ja huhtikuun, ja nyt marras- ja joulukuun. Se saatiin avattua touko–lokakuun ajaksi, joka on yleensä ollut vilkkainta sesonkia.
Vielä ei tiedetä, kuinka pitkälle ensi vuoden puolelle tämänkertainen sulku jatkuu.
Palveluomistaja Katja Heikkinen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo, että Oulangan luontokeskus ei tule olemaan auki myöskään kevättalvella. Kesäkauden aukiolosta ilmoitetaan myöhemmin.
– Päivittäiseen aukioloon ei missään pystytä, hän kuvailee luontokeskusten tämänhetkistä tilannetta koko maassa.
Talvikausi on ollut vaihtelevan vilkas eri luontokeskuksissa, mutta tällä hetkellä ei ole tietoa esimerkiksi hiihtolomakaudenkaan aukioloista.
Pohjoisen luontokeskusten aukioloaikoja vuodenvaihteen tienoilla
Kilpisjärven luontokeskuksen asiakaspalvelua saa puhelimitse ja sähköpostilla tammikuun loppuun asti. Kevään 2025 aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin.
Hossan luontokeskus on toistaiseksi kiinni. Ensi vuoden aukioloajat ovat vahvistamatta. Asiakaspalvelu toimii puhelimitse ja sähköpostitse.
Oulangan luontokeskus on suljettu ainakin joulukuun loppuun saakka. Asiakasneuvontaa saa puhelimitse ja sähköpostitse. Talven 2025 aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin.
Pallastunturin luontokeskuksen asiakaspalvelu palvelee puhelimitse ja sähköpostilla tammikuun loppuun asti.
Pyhä-Luoston luontokeskuksen asiakasneuvonta palvelee vaihtelevin aukioloajoin. Viikolla 49 se on avoinna to–la klo 10–17, viikolla 50 ti–la klo 10–17, viikolla 51 ti–su klo 10–17, viikolla 52 ma klo 10–17 ja pe–su sekä viikolla 1 ti–la klo 10–17. Ensi vuoden aukiolot ilmoitetaan myöhemmin.
Sallan luontokeskus on auki joka päivä klo 9–18 talvikauden eli ainakin maaliskuun loppuun asti. Palvelua saa myös puhelimitse ja sähköpostitse.
Syötteen luontokeskuksessa ovat auki ravintola ja näyttely. Talven 2025 aukioloajat ilmoitetaan loppuvuodesta.
Tunturi-Lapin luontokeskus on auki joulukuussa ma–ke klo 10–16. Asiakaspalvelu palvelee puhelimitse ja sähköpostilla tammikuun loppuun saakka ma–pe klo 10–16.
Yllästunturin luontokeskus on avoinna 2.12.–5.1. ma–pe 10–16. Vuoden 2025 aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin.
Ylä-Lapin luontokeskus on auki vuoden loppuun saakka ma–la klo 10–17.
Liminganlahden luontokeskuksen retkeilyneuvonta on tavoitettavissa puhelimitse 20. joulukuuta saakka. Luontokeskus on suljettu ainakin helmikuun loppuun saakka.
Itsenäisyyspäivän, joulun, uuden vuoden ja loppiaisen aikoihin palvelu- ja aukioloajoissa on poikkeuksia.
Kansallispuistoja ja muita suojeltuja retkikohteita hoitava Metsähallituksen Luontopalvelut on laitettu ankaralle säästökuurille.
– Luontopalveluilla on tänä vuonna käytössä 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna, kertoo viestintäpäällikkö Heta Kylmämaa.
Loppuvuodesta 2023 Metsähallituksessa käytiin muutosneuvottelut, joiden seurauksena koko maassa irtisanottiin 43 henkilöä ja yli 70:n muun työtehtäviin tuli merkittäviä muutoksia.
Luontopalvelut saa rahoituksensa valtion budjetista, pääosin ympäristöministeriöltä mutta myös maa- ja metsätalousministeriöstä. Tulevina vuosina kukkaronnyörejä on kiristettävä vielä lisää nykyisestä.
– Koska budjettimme vahvistetaan vuosittain, emme voi sanoa vielä tarkkoja lukuja tulevista vuosista. Joka tapauksessa meidän pitää supistaa toimintaamme.
Lähitulevaisuudessa kansallispuistoissa ja muilla valtion luonnonsuojelu- ja retkeilyalueilla sijaitsevia retkeilyreittejä ja -rakenteita joudutaan karsimaan koko maassa. Kaikkia ei enää ole varaa ylläpitää.
Luontopalveluissa on käynnistetty priorisointityö, jossa kunkin alueen reitit, taukopaikat, tuvat, sillat, laiturit, lintutornit ja muut rakenteet käydään läpi yksi kerrallaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen.
Vain retkeilijöiden kannalta tärkeimpien kokonaisuuksien ylläpitoa jatketaan tulevina vuosina. Vähemmän tärkeiksi rankatut kohteet poistuvat käytöstä viimeistään sitten, kun niissä ei enää ole turvallista liikkua.
– Karsinnan avulla varmistamme, että rahaa riittää myös reittien korjauksiin ja investointeihin, Heta Kylmämaa sanoo.
Luontopalveluiden tavoitteena on, että säästökuuri vaikuttaisi mahdollisimman vähän tarjottaviin retkeilypalveluihin, kuten retkeilyreitteihin. Luontopalvelut tekee parhaansa, että Suomessa olisi jatkossakin kattava, turvallinen ja asiakkaita parhaalla tavalla palveleva retkeilyverkosto, Kylmämaa sanoo.
– Siksi haluamme säästää ensisijaisesti muualta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi aukiolojen supistamista palvelupisteillämme.
Vaikka luontokeskuksia on kiinni, ajankohtaista tietoa ja retkeilyneuvontaa saa edelleen Luontoon.fi-palvelusta sekä puhelimitse ja sähköpostitse. Luontoon.fi:tä uudistetaan loppuvuodesta.
Kansallispuistojen asiakkaat eivät luonnollisestikaan ole olleet säästökuurista mielissään.
– Asiakkaamme monesti näkevät säästöt lyhytnäköisenä, koska luonnon hyvinvointivaikutuksista puhutaan paljon. Toisaalta moni myös ymmärtää, että myös näistä asioista pitää säästää, eikä mikään yhteisillä rahoilla tuotettu asia ole nyt säästöjen ulkopuolella, Kylmämaa sanoo.
Aiemmin marraskuussa Metsähallituksessa oli toisetkin muutosneuvottelut. Niiden seurauksena Etelä-Suomessa päätettiin lopettaa vankien tekemä työ kansallispuistojen kunnossa pitämiseksi.
Vangit ovat esimerkiksi korjanneet pitkospuita, rakentaneet taukopaikkoja, pilkkoneet polttopuita, harventaneet puita, kitkeneet vieraslajeja ja korjanneet pois jätteitä.
Metsähallituksen mukaan merkittävää osaa eteläisen Suomen kansallispuistosta oli tähän asti ylläpidetty vankien työllä. Nyt työt on ostettava muualta ja niitä joudutaan tekemään vähemmän.