Mi­nis­te­riö on ra­joit­ta­mas­sa susien met­säs­tyk­seen myön­net­tä­vien poik­keus­lu­pien mää­rää – ­Kan­nan­hoi­dol­li­nen met­säs­tys ei toteudu tänä talvena

Suomen susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Kuvassa suden jälkiä Rantsilassa joulukuussa 2020.
Suomen susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Kuvassa suden jälkiä Rantsilassa joulukuussa 2020.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa Suomen riistakeskuksen toimivaltaa myöntää poikkeuslupia susien metsästykseen.

Ministeriö on antanut asetusesityksen susien metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella. Asetuksen mukaan poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatujen susien määrä saa olla enintään 28 yksilöä. Asetus koskisi metsästyskautta 2022–2023.

Suurimmasta sallitusta määrästä on lisäksi vähennettävä muu tietoon tuleva kuolleisuus, kuten poliisin lopettamat sekä liikenteessä kuolleet sudet. Käytännössä esitetty rajoitus kohdistuu vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.

Asetusesitys ei ota suoraan kantaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen, vaan linjaukset mahdollisesta kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään ensi kevään aikana susikannan hoitosuunnitelman päivittämisen yhteydessä.

Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että alkaneena talvena ei kannanhoidollinen metsästys toteudu.

Kannanhoitosuunnitelman päivittäminen nousi viime syksynä ajankohtaiseksi, kun Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelyä käsittelevässä loppuraportissa kävi ilmi, että Suomen sudet ovat jakautuneet kahteen osapopulaatioon, itäiseen ja läntiseen, joiden välillä geenien vaihto on vähäistä.

Luonnonvarakeskuksen julkaiseman raportin mukaan tällä hetkellä Suomen susipopulaatio ei ole geneettisesti elinvoimainen.

28 suden suurin sallittu saalismäärä, jossa otetaan vähennyksenä huomioon muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella, on ministeriön mukaan neutraali susikannan suotuisan suojelutason saavuttamisen osalta.

Viimeisten 5–6 vuoden aikana Suomen susikanta on kasvanut keskimäärin noin 16 prosentin vuosivauhtia huolimatta vuotuisesta tiedossa olevasta kuolleisuudesta, ja näin ollen 28 yksilön poistaminen mahdollistaisi edelleen susikannan kasvun.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen susikanta oli viime maaliskuussa 290 sutta ja ennusteen mukaan kanta on 90 prosentin todennäköisyydellä ollut marraskuun alussa 367–482 susiyksilöä. 28 yksilöä on noin kymmenen prosenttia maaliskuun kanta-arvion alarajasta ja 7,6 prosenttia ennustetusta marraskuun kannan koon vaihteluvälin alarajasta.

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti asetusesityksen lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 11. tammikuuta saakka.

Ilmoita asiavirheestä