Metsäteollisuuden investoinnit tarvitsevat puuta, ja siksi hakkuumäärien pitää olla ennakoitavissa.
Tätä mieltä on maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.). Toisin sanoen hän ei näe ongelmaa siinä, että Metsähallituksen hakkuut Kolarin Aalistunturin kupeessa jatkuvat.
Kurvisen mielestä Aalistunturin metsäkiistassa pelataan värittyneillä mielikuvilla, kun hakkuiden vastustajat nimittävät aluetta "tulevaksi kansallispuistoksi".
– Tämänkaltainen mielikuvilla pelailu syö luonnonsuojelutyötä tekevien uskottavuutta, ministeri arvioi.
Hänen mukaansa hakkuut ovat kohtuullisen nuoren metsän harventamista. Kansallispuistoa hän ei pidä todennäköisenä.
– Kansallispuiston perustaminen alueelle on vähintäänkin haastavaa, kun se ei täytä luonnonsuojelulain kansallispuistolle asettamia kriteereitä, ministeri arvioi.
Ei tarvetta laskea tuloutustavoitetta
Aalistunturin metsäkiistan taustalla piilee yleinen vaatimus suojella lisää metsiä – erityisesti valtion mailta. Kurvisen mukaan monimuotoisuuden suojelussa on puutteita, mutta valtionmaista ei ole juuri paikkaajaksi.
– Valtion metsät on kammattu useaan kertaan eri suojeluohjelmia valmisteltaessa, Kurvinen sanoo.
Vielä vähäisempi arvo on kasvatusmetsissä.
– Jos suojeltavat maat otetaan vapaassa talousmetsäkäytössä olevista metsistä, ei niissä juurikaan ole suojeluarvoja. Saadaan siis pinta-alaa, mutta ei laatua.
Hakkuiden määrässä Kurvinen korostaa lukuja: Metsähallitus hakkaa alle itse määrittelemänsä kestävyystavoitteen ja valtion liki 10 miljoonan hehtaarin metsäomaisuudesta vain kolmannes on liiketoiminnan piirissä.
Metsähallituksen vuotuiset hakkuumäärät riippuvat valtion tuotto-odotuksista. Nykyiset omistajapoliittiset linjaukset on vuosille 2021–2024, ja niiden mukaan tuloutukset ovat vähenemään päin.
– En näe tässä vaiheessa vaalikautta tarpeellisena puuttua Metsähallituksen tuloutustavoitteisiin. Siihen asiaan palaa aikanaan uusi eduskunta, Antti Kurvinen sanoo.