2000-luvun alussa Oulun seudun lintuharrastajat ihmettelivät alati kasvavaa lyhytnokkahanhien määrää. Huippuvuorilla pesivä hanhilaji oli lyhyessä ajassa muuttanut muuttokäyttäytymistään: talvehtimisseuduiltaan Tanskasta ja Hollannista normaalisti suoraan pohjoiseen Norjan rannikkoa muuttavista linnuista osa lensikin nyt Etelä-Ruotsin ja Itämeren yli ja pysähtyi Limingan ja Tyrnävän pelloille.
Nyt uusi tanskalais-hollantilais-suomalainen tutkimus on paljastanut lyhytnokkahanhen muuttoreiteistä lisätietoja ja kokonaan uuden pesimäalueen Novaja Zemljalta.
– Kevätmuuttajien määrissä on nähty täällä erittäin iso kasvu, ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta pohjustaa.
Oulun seudulla levähtävien lyhytnokkahanhien määrä on Pessan mukaan kasvanut 2010-luvulla seitsemänkertaiseksi. Pessa on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Oulun seudulla levähtää keväisin nykyään tuhansia lyhytnokkahanhia, mutta se on vain pieni osa Euroopan kannasta.
– Huippuvuorten populaation tämänhetkinen kevätkanta on 75 000 yksilöä, Pessa kertoo.
Tutkimuksessa Tyrnävällä keväällä 2018 ja 2019 kiinni otetut lyhytnokkahanhet saivat kannettavakseen GPS-lähettimet. Lähetinlintujen reiteissä oli selvä jako kahteen: yhdeksän hanhea muutti Huippuvuorille, kymmenen lintua Novaja Zemljan pohjoiselle Severnyin saarelle.
– Vahvin teoria on, että lyhytnokkahanhet olisivat oppineet uuden reitin metsähanhilta. Pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet suomalaiset metsähanhet lentävät Novaja Zemljalle sulkimaan, Pessa muistuttaa pari vuotta sitten julkaistusta suomalaistutkimuksesta.
Pessa lisää teoriaa tukevana seikkana, että kun 1980- ja 1990-luvuilla lyhytnokkahanhi oli Oulun seudulla satunnainen kevätmuuttaja, lajia nähtiin nimenomaan metsähanhiparvissa.
Uuden pesimäalueen asuttaminen johtuu myös ilmastonmuutoksesta.
– Ilmastonmuutos on lämmittänyt Novaja Zemljaa, mutta pesimätulos vaihtelee siellä kuitenkin yhä paljon kesien välillä, Pessa kertoo.
Novaja Zemljan lyhytnokkahanhien pesimäkannaksi arvioidaan jo 3 000–4 000 lintua.
Lyhytnokkahanhien syysmuuttostrategia on kevääseen verrattuna hyvin erilainen. Huippuvuoren hanhet muuttavat Norjan rannikkoa suoraan etelään talvehtimisseuduille Tanskaan. Novaja Zemljan linnut puolestaan muuttavat Itä-Suomen yli Ruotsiin ja sieltä Pohjanmeren rannikolle.
– Hanhet pysyttelevät Novaja Zemljalla, kunnes talvi tulee sinne ja lentävät sitten kutakuinkin yhtäjaksoisesti Ruotsiin. Tuhansien kilometrien lento ei tunnu olevan niille minkäänlainen rasite, Pessa kertoo.
Pohjois-Pohjanmaalla lyhytnokkahanhi on syksyllä edelleen harvinainen näky, mutta viime vuosina määrät ovat selvästi kasvaneet myös syksyllä.
Pitkään jatkunut muuttavien hanhien seuranta on vaatinut laajan tekijäjoukon. Suomesta mukana on ollut ELY-keskuksen lisäksi Suomen riistakeskus, ja erityisen tärkeänä Pessa mainitsee Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hanhilaskentoja aktiivisesti vuosia tehneet lintuharrastajat.
– Tuomas Väyrynen on ollut keskeinen henkilö pyyntipaikkojen järjestämisessä ja Esa Hohtola auttoi eläinkoelupa-asioissa, Pessa kiittelee.
Seuraava muuttokausi on jo käsillä, varhaisimmat lyhytnokkahanhet saapuvat Oulun seudulle huhtikuun alussa.
Satelliittihanhia koskeva tutkimus on julkaistu Current Biology -tiedelehdessä