Kokosimme Pohjoisen Polkujen parhaita aikaisempia ruskajuttuja. Tämä juttu on julkaistu alunperin 10. syyskuuta 2022.
Miksi yksi puu on vihreä ja toiset vaihtavat väriä?
Vihreä. Lehdet vaihtavat syksyllä väriä, kun puut ottavat sille tärkeän lehtivihreän eli klorofyllin talteen ja varastoivat sen tärkeät ainesosat kuoreensa ja juuriinsa.
Lehtivihreässä on puille elintärkeää typpeä, joten se on tärkeä varastoida seuraavaa kasvukautta varten.
Ruskaton puu. Leppä ei ruskan väreillä komeile. Se pudottaa lehtensä usein vihreinä. Se ei ota talteen lehtivihreää, koska se saa typpeä tarpeeksi juurinystyröidensä avulla. Lepän lehtivihreä ei silti joudu hukkaan. Kun leppä pudottaa lehtensä vihreänä, sen juuret saavat samalla takaisin maaperään hyödylliset ravinteet.
Mistä eri värit kertovat?
Keltainen. Kasvien keltaisen värin muodostavat hiilivedyt, eikä kasveilla ole tarvetta varastoida niitä. Puun lehdet muuttuvat keltaisiksi, kun lehtivihreä hajotetaan ja sen typpipitoiset osat otetaan talteen runkoon.
Punainen. Antosyaanit ovat punaisia, sinisiä ja violetteja väriaineita, joita esiintyy kasvien solunesteessä. Antosyaaneja on paljon esimerkiksi mustikassa ja vaahterassa, jonka lehdet muuttuvat punaisiksi syksyllä.
Stressiväri. Punainen väri kertoo myös kasvin stressireaktiosta. Monet antosyaanit ovat antioksidantteja, jotka suojaavat kasveja hapettumisilmiöltä. Antioksidantit ovat myös ihmisille hyödyllisiä. Kun pakkanen iskee, kasvin stressitaso nousee ja se yrittää suojautua antioksidanteilla. Mitä stressaantuneempi kasvi on, sitä punaisempana se loistaa.
Viesti tuhohyönteisille. Tutkimusten mukaan punaisena hehkuvissa ruskapuissa on vähemmän tuhohyönteisiä kuin muissa puissa. Punainen antioksidanttien väri voi olla puiden viesti tuhohyönteisille: "Olen syksystä huolimatta voimissani, ja saan tehtyä voimakkaista värejä! Älä tule ja syö minua!"
Riippuuko puuyksilöstä, kuinka värikäs se on?
Lajien erot. Koivu muodostaa syksyllä harvoin muita kuin keltaisia värejä. Vaahteroissa ja haapapuissa taasen voi olla hyvinkin voimakkaita värejä. Myös lajien ja saman lajin yksilöiden välillä voi olla runsaasti sävyeroja.
Etelä-Suomen tammet saavat harvoin voimakkaita värejä, kun taas Pohjois-Amerikan itärannikolla juuri syksyn värikkäät punatammet houkuttelevat massoittain ruskaturisteja.
Voiko ruskan komeutta ennustaa?
Pakkanen ja aurinko. Jos pakkanen iskee aikaisin, lehdet saattavat pudottaa lehtensä nopeasti jo ennen täyttä ruskaa. Silloin ruska jää vaisuksi.
Toisaalta jos lämpötilaerot ovat voimakkaita, yöt viileitä ja aurinko paistaa kirkkaasti päivisin, voi ennustaa ruskan olevan erityisen hyvä. Voimakas auringonpaiste on stressitekijä kasveille ja saa niiden antioksidanttiset antosyaanit eli punaiset värit aktiivisiksi.
Päivän pituus. Kasvit aloittavat lehtivihreän keruun takaisin runkoon, kun yöt alkavat pidetä. Kasvien tiettyjen fytokorimi-väriaineiden isomeerit muuttuvat pimeässä toiseksi isomeeriksi, toisin sanoen pimeys muuttaa kasvisolujen rakennetta. Kasvi tietää, kuinka pitkä yö on ollut siitä, millainen isomeerien suhde toisiinsa on.
Lämpötilat. Toisaalta pelkkä päivän pituus ei välttämättä säätele ruskan alkua. Jos syksy on lämmin, kasvi jatkaa yhteyttämistä eli fotosynteesiä niin pitkälle kuin mahdollista. Siitä on hyötyä kasville seuraavana keväänä. Lämpösumma määrää viime kädessä milloin ruska alkaa.
Vaikuttaako ilmastonmuutos ruskaan ja oliko vanha kansa väärässä?
Ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos ei vaikuta päivän pituuteen, joten se ei vaikuta ruskaan siinä mielessä. Jos kesä pitenee, ruska alkaa myöhemmin.
Pihlajanmarjat. Vanhan sanonnan mukaan runsas pihlajanmarjasato ennustaa vähälumista talvea. Tieteellisesti sanonta on hataralla pohjalla. Puiden hedelmien tuotto menee usein sykleissä, ja kukkasilmut seuraavalle vuodelle se tekee jo edellisenä syksynä. Kahtena peräkkäisenä vuonna puu ei pysty tuottaman runsasta hedelmä- tai marjasatoa.