Miksi pöl­lön­pön­töt kiin­ni­tet­tiin puihin ruu­vein? "Myön­nän, että meille sattui vir­hear­vioin­ti", vastaa luon­to­yrit­tä­jä

Kaikki eivät välttämättä tunnista pöllönpönttöä linnuille tarkoitetuksi, sillä pöllöjen pesimälavat eivät näytä perinteisiltä linnunpöntöiltä.
Kaikki eivät välttämättä tunnista pöllönpönttöä linnuille tarkoitetuksi, sillä pöllöjen pesimälavat eivät näytä perinteisiltä linnunpöntöiltä.
Kuva: Matti Suopajärvi

Viime syksynä Finnature Oy kiinnitti lukuisia pöllönpönttöjä metsiin Oulun seudulla. Nyt Kempeleen Juurussuolla liikkuneet ovat huomanneet, että osa pöntöistä on kiinnitetty puihin ruuvein, mikä ei ole hyväksi puulle.

Myös maanomistajien tietämättömyys asiasta ja pönttöjen kiinnittämisen motiivit kummastuttavat luonnossa liikkuneita.

Mistä ajatus pöllönpönttöjen kiinnittämisestä syntyi, Finnature Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Peltomäki?

– Oulun alueella ja koko Suomessa monet metsät ovat kaupallisesti viljeltyjä. Tällaisissa metsissä ei riitä pesäpaikkoja pöllöille, jotka tarvitsevat suuria koloja tai vanhoja risupesiä. Pöllöt eivät rakenna omia pesiään.

– Yritys rahoittaa pöntöt, joita olemme monen vuoden ajan vieneet metsiin vapaaehtoistyönä. Pyrimme auttamaan pöllöjä selviämään kaupallisesti viljellyissä metsissä.

Pönttöjen asentaminen puihin ruuvein on ihmetyttänyt paikallisia. Miten pöntöt on kiinnitetty Kempeleessä?

– Myönnän, että meille sattui virhearviointi. Osa vapaaehtoisista kertoi kiinnittäneensä linnunpöntöt aina ruuvein, joten päätimme kokeilla samaa.

– Nyt muutamme kiinnitystaktiikkaa luontoa ja maanomistajia kunnioittavammaksi. Palaamme siihen, että kiinnitämme pöntöt narulla niin, ettei naru pääse kasvamaan rungon sisälle. Käymme keskustelua myös metsänhoitoyhdistysten kanssa siitä, mitkä puut ovat vähemmän arvokkaita ja siten sopivia pöntöille.

Linnunpönttöjen ripustamisesta ei ole säädetty laissa, mutta lupa maanomistajalta on suositeltavaa. Oletteko kysyneet lupia erikseen?

– Linnunpönttöjen osalta emme ole kysyneet lupia. Kun kohu pöntöistä nousi, moni maanomistaja kertoi itse toivovansa pönttöjä mailleen. Pöllöt syövät myyriä, jotka taas ovat maanomistajalle haittaeläimiä. On siis maanomistajienkin etu, jos pöllöt asuvat heidän metsissään. Pöllöt eivät kuitenkaan asuta pönttöjä joka vuosi, vaan menevät sinne, missä ruokaa riittää.

Paikallisia ihmetyttää, onko pönttöjen ripustamisen motiivina luontoarvot vai yrityksen markkinointi ja bongausreissujen järjestäminen. Mihin toiminnalla nykyään pyritään?

– En kiellä, etteikö yrityksen toiminta perustuisi lintu- ja luontoretkiin. Emme kuitenkaan ole ripustaneet pönttöjä pelkästään retkiä varten, kyse on myös luonnon huomioon ottamisesta ja lintujen auttamisesta. Vauhti, jolla ilmastonmuutos tänä päivänä etenee, on hurja.

– Emme ole tänä talvena käyneet katsomassa metsissä, ovatko pöllöt löytäneet pöntöt. Pönttöjen kokonaismäärää on myös vaikea arvioida, koska niitä tippuu ja osa häviää ajan saatossa.

Miten aiotte jatkossa toimia pönttöjen suhteen?

– Nyt pöllöillä on menossa pesinnät, joten emme ole viemässä uusia pönttöjä. Maanomistajat, joiden puihin olemme kiinnittäneet pöntöt ruuveilla, voivat ottaa yhteyttä, jolloin poistamme pöntön tai sovimme korvauksista. Tähän mennessä yksikään ei ole ottanut yhteyttä.

– Pahoittelen ylilyöntiä ja sitä, että pöntöt aiheuttivat negatiivista keskustelua luonnonsuojelusta, vaikka tavoite olikin hyvä. Haluamme jatkossa tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa. On kaikille mukavampaa, jos voimme yhdessä katsoa pönttöjen kiinnityspaikat.

Ilmoita asiavirheestä