Viime viikon vaihteleva sää on tuottanut silloin jäätymässä olleille laajoille järvialueille erikoisia jääkenttiä. Posion Yli-Kitkan Vasikkaselän eteläosassa on useiden kilometrien mitalta yhteen ajautunutta ja pakkautunutta ajojäätä, joka on jäätynyt epätasaiseksi pinnaksi.
Tämä on järviversio epävakaisesta jäiden muodostumisesta Pohjois-Suomessa.
Tornionjoella ja Ounasjoella säätilanne on aiheuttanut virtaavassa vedessä syntyvän jään kasautumista padoiksi ja sen myötä tulvimista.
Vasikkaselän rannalta saattoi ennen lumisadetta sunnuntaina havainnoida, että jäänkappaleita oli jäätynyt vino- ja pystyasennossa vieri viereen niin, että kappaleiden kärjet ylsivät kymmenien senttien korkeuteen. Maanantaina lumi- ja räntäsade peitti aluetta. Tiistaina jääalueen luonne taas muuttui, kun ilman lämpötila asusti monta astetta plussalla ja satoi tihkua.
Suonnankyläläinen kalastaja Risto Suonnansalo sanoo, että hajanainen jäätynyt järven pinta voi aiheuttaa ikävän yllätyksen moottorikelkkailijalle ja jään alta nuottaa vetävälle.
– Ahtojään reunaan voi kehittyä aikamoinen jääpatti. Vaikka kauempaa lumi näyttää sileältä, patti voi heittää kelkan melko korkealle, Suonnansalo sanoo.
– Noin isolla järvellä ei ole tavatonta, että on muutama pakkasyö ja sitten tulee tuuli ja aallokko murtaa jään varsinkin vastarannalla. Viisisenttinen ei enää lähde murtumaan, mutta kolmisenttinen jää hajoaa kuin paperi.
Kelkkojen teloille tuollainen rypyläjää ei Suonnansalon mukaan tee haittaa.
– Nuotanvedolle tietää ongelmia, jos vetoköysi tarttuu pinnan alle kääntyneeseen jääteliin, joka saattaa olla jopa puolen metrin korkuinen.
Suonnansalo sanoo menevänsä nuotalle vasta kevättalvella, jolloin on yleensä paremmat saaliit ja paremmat säät.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Tolvanniemellä asuva Risto Määttä aikoo laittaa verkot jään alle lähipäivinä. Maanantaina hän mittasi niemen etelärannalta seitsemän senttiä sileää teräsjäätä. Siellä ahtojäätä ei siis ole.
Alue, joka on Vasikkaselän itäosaa, alkoi jäätyä perjantaita vasten yöllä. Edellisenä päivänä oli myräkkä.
– Saa ihmetellä, että oli semmoinen myrsky ja vedenkäynti, ja niin pian lähti tuulensuojasta jäätämään. Kitkan syvinkin paikka, jossa on vettä 43 metriä, jäätyi saman tien. Perjantaina näkyi vielä keskellä Vasikkaselkää pikkuinen sula aukko jäässä, Määttä sanoo.
– Kun tiistain jälkeen tulee kymmenen asteen yöpakkasia, voi olla lauantaina jo kelkkakelit.
Määttä sanoo laittavansa jään alle verkkoja heti, kun sää on suosiollinen, ja pitävänsä verkkoja niin kauan kuin jää kestää.
Järvialueet, joilla ei ole isommin virtausta, jäätyvät tyypillisesti tasaiseksi jääkanneksi, sanoo johtava vesiasiantuntija Niina Karjalainen Lapin ely-keskuksesta.
– Lokalla, Porttipahdalla ja Kemijärvellä on ajoittain havaittu jäitä ryttääntyvän tuulien vaikutuksesta.
Tornionjoella ja Muonionjoella jäätä on riittänyt padoiksi asti, kun jäätä on syntynyt virtaavassa, alijäähtyneessä eli alle nolla-asteisessa vedessä. Tällaista jäätä sanotaan supoksi eli hyyteeksi.
Suppo eli hyyde
Suppo eli hyyde koostuu pienistä jääkiteistä, joita syntyy voimakkaasti ja pyörteisesti virtaavan jokijakson alijäähtyneeseen veteen.
Vesi pääsee alijäähtymään pakkasella, kun virtaus estää suojaavan jääkannen muodostumisen.
Muodostuneet jääkiteet tarttuvat yhteen ja nousevat vähitellen pintaan muodostaen suppolauttoja tai supposohjoa.