Polaaripyörrettä on nyt kiittäminen siitä, että kelit ovat pamahtaneet näin talvisiksi ja elohopea viihtyy kunnolla pakkasella.
Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta kertoo polaaripyörteen olevan jokavuotinen ilmiö, mikä tapahtuu pohjoisella napa-alueella.
Tavallisimmin polaaripyörteen keskus on aika lailla keskellä Pohjoisnapaa, ylhäällä stratosfäärissä eli 10–50 kilometrin korkeudella. Virtaukset kulkevat yleensä lännestä kohti itää ja kiertävät napaa ympäri. Näillä virtauksilla nähdään olevan vaikutusta siihen mitä maan pinnasta 10 kilometrin korkeuteen ulottuvassa troposfäärissä tapahtuu. Virtaukset johtuvat voimakkaista lämpötilaeroista pohjoisella pallonpuoliskolla.
– Karkeasti sanoen, jos polaaripyörre on keskittynyt Pohjoisnavan ylle, vallitsevat virtaukset vaikuttavat siihen niin, että lännestä virtaukset Atlantilla ovat vahvoja ja tuovat Pohjois-Eurooppaan lauhempaa säätyyppiä. Vaikutukset tulevat viiveellä, Siiskonen kertoo.
Nyt polaaripyörteen keskus on siirtynyt jonkin verran etelämmäs. Siiskonen tarkistaa kartoista missä pyörre menee ja havaitsee sen tulleen nyt selvästi etelään päin.
– Pyörre on nyt Grönlannin itäpuolella eli selvästi siirtynyt paikaltaan. Se ei siirry nopeasti, vaan vähitellen. Tämä siirtymä saattaa nyt siirtää vallitsevaa virtausta meillä eli nyt ei Atlantilta tulisikaan ilmavirtausta, vaan näin talvella se tarkoittaa, että mahdolliset itäiset virtaukset pääsevät vaikuttamaan Suomen säähän – ja itäisyys tarkoittaa aina kylmempää virtausta.
Ennusteen mukaan kylmempi säätyyppi jatkuu ja tavanomaista kylmempää säätä on luvassa. Aina ei käy niin, että kun pyörre siirtyy, se automaattisesti tietää kunnon pakkasia Suomeen, mutta vastaavaa on tapahtunut vuosina 2013 ja 2018. Selvä yhteys pyörteen keskuksen liikkumiseen on olemassa.
– Suomen itäpuolella on laaja manneralue ja Siperia, joka pääsee talven aikana kylmenemään. Sieltä tulee kylmempää ilmamassaa. Pohjois-Atlantti pysyy sulana talven ajan.
Polaaripyörre on ympärivuotinen ilmiö, mutta erottuu selvimmin talviaikaan. Sitä esiintyy myös Etelänavalla.
– Pyörre ei aina ole symmetrinen, vaan virtaukset elävät niin, että ne näyttävät epäsymmetrisiltä ja jopa aaltomaisilta. Mikä on saanut pyörteen keskuksen siirtymään, sitä en osaa sanoa. Tutkijat voivat jälkikäteen päästä siitä selvyyteen.
Polaaripyörrettä ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan Ilmatieteen laitoksella talviaikaan varsin tarkasti. Pyörre on hyvä indikaattori suursäässä tapahtuviin muutoksiin.
– Suursää on laajemman mittakaavan vallitseva sää, esimerkiksi se, mikä on virtaustilanne koko Pohjois-Euroopan tasalla koko alueeseen. Suursäätilanteesta voi puhua aina. Tällä hetkellä ensi viikolle on näkyvissä kylmempää ilmamassaa ja talviset olosuhteet jatkuvat. Ensi viikko on vähän epäselvä, sillä lännestä lähestyy matalapainetta. Vielä ei voida sanoa tietääkö se lunta vai selkeää säätä, mutta nyt talvinen pakkassää on jatkumassa koko maassa.
Napapyörre
Napapyörre eli polaaripyörre on planeetan tai kuun pohjois- tai etelänavan lähistölle muodostuva tuulijärjestelmä. Maapallolla se koostuu kahdesta osasta: pyörteen ulkoreunojen suuntaisesti puhaltavista voimakkaista tuulista ja niiden sisälleen rajaamasta keskiosasta. Pyörteet voivat viilentää säätä nopeasti, mutta yleensä siihen vaikuttavat enemmän arktinen oskillaatio ja Pohjois-Atlantin oskillaatio.
Napapyörre sijaitsee 10–80 kilometrin korkeudessa. Tämä tarkoittaa alailmakehän yläosia, yläilmakehää ja mesosfäärin alaosia. Pohjoisen pallonpuoliskon pyörteen reunat ovat suunnilleen 60. leveyspiirillä.