Metsähallituksen Luontopalvelut teettää tutkimuksen siitä, onko safarimatkailu saavuttanut kantokykynsä Käsivarren erämaa-alueella. Selvityksen loppuraportti valmistunee vuoden päästä marraskuussa.
Käytännössä tutkimuksessa selvitetään, aiheutuuko safarimatkailusta nykyisessä laajuudessaan haittaa paikalliselle väestölle, saamelaiskulttuurille, luontaiselinkeinoille, retkeilijöille tai muulle liiketoiminnalle ja sen kehittymiselle.
Tarkastelun alla ovat moottorikelkkasafarit, rekikuljetukset sekä helikopteri- ja vesitasokuljetukset.
Käsivarren erämaa-alue on käyntikertojen määrillä mitattuna Suomen suosituin erämaa-alue. Tänä vuonna käyntimäärä Kilpisjärven ja Käsivarren erämaa-alueilla on ollut yhteensä 114 600 käyntiä.
Pääasiassa Haltille ja Käsivarren suosituimmille kalastusvesille suuntautuvien moottorikelkkasafariyritysten määrä on Metsähallituksen mukaan kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Alueella toimii huomattavasti enemmän safari- ja rekikuljetusyrityksiä kuin muilla Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoimilla alueilla.
Suurin osa erämaa-aleen virkistyskäytöstä ja luontomatkailusta keskittyy Kilpisjärven ja Haltin väliselle Kalottireitille sekä Kilpisjärven ja Palojärven väliselle Metsähallituksen merkitylle moottorikelkkauralle.
Merkittävästi eniten alueella on omin voimin tapahtuvaa hiihto- ja patikkaretkeilyä sekä kalastusta.
Erämaa-alueella harjoitettavista luontomatkailuaktiviteeteista suosituimpia ovat Metsähallituksen tietojen mukaan moottorikelkkasafarit ja pilkkiretket.
Lumettomana aikana eräharrastajat matkaavat kohteisiin myös lentoliikennekuljetuksilla.
Metsähallitus on kilpailuttanut tutkimuksen tekemisen. Kilpailutus on avoinna 16. joulukuuta saakka.