Met­sä­hal­li­tus hyl­lyt­ti tut­ki­muk­sen ja kielsi va­lit­ta­mas­ta

Metsähallituksella on ristiriitainen kaksoisrooli tuulivoiman edistäjänä ja uhanalaisten lajien suojelijana.

Löysimme viime vuosilta viisi tapausta, joissa suojelu näyttää jääneen toiseksi.

Metsähallituksen kriittisten lausuntojen myötä selvitykset tuulivoiman vaikutuksista päätyivät hyllylle tai hidastuivat.

Entinen Metsähallituksen työntekijä kertoo tapauksesta, jossa tuulivoimakaavasta valittaminen kiellettiin.

Hänen lisäkseen jutussa on haastateltu nimettömänä myös Metsähallituksen nykyistä työntekijää. He eivät esiinny jutussa nimillään, koska pelkäävät, että siitä voisi koitua seurauksia. Molempien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.

Jutussa on käytetty lähteenä myös ympäristöministeriöstä tietopyynnöllä saatuja asiakirjoja.

Kaleva tavoitti Metsähallituksen pääjohtajan Juha Niemelän sähköpostitse, mutta hän ei vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin.

1. Ministeriö hyllytti tilaamansa selvityksen

Lokakuussa 2024 ympäristöministeriö jätti julkaisematta lähes valmiin selvityksen tuulivoimarakentamisen haitoista maakotkalle sen jälkeen, kun Metsähallitus antoi siitä kriittisen kommentin.

Pääjohtaja Juha Niemelän allekirjoittaman lausunnon valmisteli Metsähallituksen Kiinteistökehityksen alla toimiva tuulivoimayksikkö.

Maakuntaliitoissa selvitystä odotettiin kovasti – ja odotetaan edelleen.

Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristöpäällikkö Erika Kylmänen kertoo, että selvityksen tarkoitus oli tuottaa tietoa tuulivoiman ja sille herkän lajin maakotkan yhteensovittamisesta. Hänen mielestään se olisi ollut hyvä saada samaan nippuun muiden ympäristöministeriön ohjeiden kanssa.

Lähes valmiin työn hyllytystä Kylmänen pitää hyvin poikkeuksellisena. Jo luonnokseen tutustuessaan hän havaitsi, että selvityksessä oli saatu nostettua esille tärkeitä asioita.

– Harmitti, että kansallinen ohjeistus jäi puuttumaan, Kylmänen sanoo.

Rakentamisen kiihtyessä tuulivoima kilpailee entistä tiukemmin samoista alueista maakotkan kanssa. Aikaa ja rahaa vievät hudit vältettäisiin, kun hankkeita suunniteltaisiin vain alueille, joilla niiden olisi mahdollista myös toteutua.

Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja luvitus perustuu aina senhetkiseen lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin, mutta tilanne muuttuu koko ajan.

Selvitysluonnoksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on voimalapaikkoja maakunnista eniten ja maakotkareviirejä toiseksi eniten. Laskennallinen törmäysmäärän kriittinen raja ylittyy jo nyt viidessä maakunnassa, ja erityisesti juuri Pohjois-Pohjanmaalla, missä riski on lähes kaksinkertainen kriittiseen rajaan verrattuna.

Tällä hetkellä maakuntaliitoissa hyödynnetään maakotkan osalta sekä selvitysluonnosta että muita ohjeistuksia.

Kun Metsähallitus kommentoi luonnosta elokuussa 2024, se kehotti ympäristöministeriötä jättämään selvityksen julkaisematta kahdella perusteella.

Ensinnäkin se vetosi kotkien törmäysmallinnuksen päivitystarpeeseen.

Toinen perustelu vaikutti painavalta. Niemelän allekirjoittaman kommentin mukaan selvitys ”voi tarpeettomasti hankaloittaa tuulivoimakehitystä Suomessa” ja se jopa ”vaarantaa Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen”.

Kommentissaan Metsähallitus vetosi siihen, että ”selvitys on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu laskennallisiin malleihin ja oletuksiin, jotka ovat kaukana todellisuudesta ja saavat tulokset näyttämään todellisuutta negatiivisemmilta maakotkan suojelun näkökulmasta”.

Toisen kriittisen kommentin kirjoitti tuulivoiman etujärjestö Suomen uusiutuvat ry.

Sen sijaan Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntijat näkivät, että potentiaalisten reviirien huomiointi olisi myös tuulivoimahankkeille hyödyksi. Näin vähenisi riski, että hanke pienenee tai viivästyy sen vuoksi, että alue osoittautuu maakotkareviiriksi jossain myöhemmässä vaiheessa.

Myös useat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) sekä maakuntaliitot olivat kommenteissaan eri linjoilla kuin Metsähallituksen tuulivoimayksikkö.

"Maakotka on uhanalainen laji, jonka suojelutaso ei ole suotuisa. Jo vähäinenkin esimerkiksi tuulivoimarakentamisesta aiheutuva lisäkuolleisuus tai poikastuoton alentuminen heikentäisi Pohjois-Pohjanmaan maakotkakannan elinkykyä", kirjoittivat ylitarkastajat Veli-Matti Kangas ja Minna Takalo Pohjois-Pohjanmaan elystä omassa kommentissaan.

Heidän mukaansa "selvitys pohjautuu maan parhaaseen lajiasiantuntemukseen sekä Oulun ja Turun yliopistojen populaatiobiologiseen menetelmäasiantuntemukseen".

"Tällaista opasta olisi tarvittu jo vuosia sitten, joten siinä mielessä ollaan myöhässä", huomautti ympäristöasiantuntija Anne Savola Satakuntaliitosta.

"Ely-keskuksen yksittäiset virkamiehet ovat paljon vartijoina, kun pyrkivät tuomaan esille parasta saatavilla olevaa tietoa. - - Yleensä luonto saa väistyä taloudellisen tuloksen edessä", kommentoi Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Toni Etholén.

2. Metsähallitus ei päivitä omaa ohjettaan

Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisujen sarjassa joulukuussa 2022 ilmestynyt ohje on päivityksen tarpeessa, mutta päivitystyö on pistetty jäihin.

Nimettömänkangas on kuvitteellinen paikka, jonka kautta ohjeessa on esitelty hyviä tapoja arvioida tuulivoiman vaikutuksia pesimäreviirillä oleviin maakotkiin jo suunnittelun aikana.

Työn keskeyttämisessä Metsähallitus on vedonnut ympäristöministeriön tarpeisiin ohjata valmistelua.

Ympäristöministeriössä on omasta roolistaan eri käsitys.

– Sen mahdollisesta päivittämisestä ei ympäristöministeriö vastaa, ympäristöneuvokset Petri Ahlroth ja Sanna Jylhä kertovat sähköpostivastauksessaan.

Minna Takalo toimi viime vuoden loppuun asti Pohjois-Pohjanmaan elyn ympäristövaikutusten arvioinnin päällikkönä.

Takalon kokemuksen mukaan Nimettömänkankaan riskilaskentaan liittyvä ohje on tärkeä työkalu, mutta liian monitulkintainen. Siksi päivitettyä versiota on odotettu pitkään.

– Viime syksynä pyysimme yhteistä palaveria Metsähallituksen, ympäristöministeriön ja ely-keskusten luonnonsuojeluviranomaisten kesken keskustellaksemme ohjeen päivityksestä ja sen viivästymisestä. Tätä palaveria ei koskaan saatu aikaan useista pyynnöistä huolimatta, Takalo sanoo.

Takalon käsityksen mukaan toiveissa oli saada julkaisuun tuulivoimatoimijoiden, konsulttien sekä ely-keskusten esittämiä korjauksia. Kyse oli lähinnä päivityksistä, sillä uutta tietoa on saatavilla sekä voimaloiden teknisestä toteutuksesta että kotkista.

Päivitetty ja selkeä ohje olisi Takalon mukaan helpottanut tuulivoimahankkeiden arviointivaiheita ja siten etenemistä.

Ylitarkastaja Antti Pöllänen Lupa- ja valvontavirastosta pitää Nimettömänkankaan ohjetta sinänsä erinomaisena työkaluna.

– Onko olemassa toista lajia Suomessa, jolle on vastaava ohjeistus olemassa, hän pohtii.

Vuoden alusta aloittaneen Lupa- ja valvontaviraston aikana ohjaaminen on monimutkaistunut entisestään, kun ohjetta tulkitaan yhä kirjavammin.

Pölläsen mukaan Metsähallituksen Luontopalvelut olisi täysin pätevä taho vastaamaan itse julkaisemansa ohjeen päivityksestä. Hän ei osaa sanoa, miksi päivitys on jumittanut pyyntöjen ja toteutuksen välimaastoon.

3. Tuulivoimayksikön kanta jyräsi

Merikotkalle ja muille merialueiden linnuille kävi maakotkaa paremmin.

Suomen ympäristökeskus (Syke) otti toisen ympäristöministeriön hyllyttämän selvityksen viimeistelyn hoitaakseen ja julkaisi sen heinäkuussa 2025. Myös tätä luonnosta Metsähallitus oli aiemmin kommentoinut kriittisesti.

Petri Ahlrothin mukaan ympäristöministeriö piti raporttiin saamiensa kommenttien perusteella hyvänä, että siihen tehtäisiin tarkennuksia ja parannuksia.

– Ympäristöministeriö piti erinomaisena Syken tarjoamaa apua asian loppuun hiomiseen, Ahlroth muotoilee vastauksen kysymykseen, miksi ympäristöministeriö päätyi aikanaan hyllyttämään tämänkin julkaisun.

Selvityksen mukaan merituulivoima on ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle.

Erika Kylmänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo, että rannikolta ja sen läheisiltä merialueilta tietoa oli jo ennestään, muttei kauempaa. Nyt merituulivoimatuotantoa kaavaillaan jopa talousvyöhykkeelle asti.

Nollariskin alueita ei Kylmäsen mukaan ole olemassakaan, mutta toiset alueet sopivat tuulivoiman rakentamiseen selvästi paremmin kuin toiset.

Merellä riskit koskevat useita lintulajeja, jotka pesivät rannikoilla ja luodoilla, tekevät ruuanhakumatkoja avomerelle tai muuttavat.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Metsähallitukselta näkemyksiä talousvyöhykkeen tuulivoima-alueista, mutta myös tässä Metsähallitus jätti luonnonsuojelun asiantuntijoiden kommentteja huomiotta ja korvasi ne tuulivoimayksikön kannoilla.

4. Kaavasta valittaminen kiellettiin

Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi Maaningan tuulivoimaosayleiskaavan maaliskuussa 2019. Kaavaan sisältyi 54 voimalaa, ja hankealueen molemmin puolin oli maakotkareviirit.

Koska Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa maakotkakannan seurannasta, Luontopalveluissa tulkittiin vakiintuneen tavan mukaan, että maakotkiin vaikuttavien ympäristö- ja maankäyttöhankkeiden seuranta ja luonnonsuojelun edunvalvonta niissä sisältyi Metsähallituksen tehtäviin.

Luontopalvelut antoi Maaningan tuulivoimahankkeesta useita kriittisiä lausuntoja, jotka koskivat hankkeen vaikutuksia maakotkaan.

Vaikka taustalla on metsähallituslaki, asiasta käytiin aika usein talon sisällä kädenvääntöä liiketoiminnan kanssa, kertoo Metsähallituksen entinen työntekijä.

Kun Kuusamon valtuusto hyväksyi osayleiskaavan, siitä oli usean asian parissa työskennelleen mielestä syytä valittaa. Silloinen luontopalvelujohtaja päätti kuitenkin toisin.

– Meitä selkeästi kiellettiin, että emme saaneet valittaa kaavaratkaisusta, entinen työntekijä sanoo.

Hän olettaa, että päätökseen vaikutti kaksi asiaa: ensinnäkin ulkopuolinen paine ja toisekseen Metsähallituksen oma liiketoimintojen yksikkö, erityisesti Kiinteistökehityksen tuulivoimatiimi. Se vei näkemyksensä Metsähallituksen pääjohtajalle, joka on luontopalvelujohtajan esimies.

– Tässä tapauksessa tuli hyvin esiin Luontopalveluiden heikko asema ja Metsähallituksen johtamisjärjestelmän ongelmat luonnonsuojelutehtävien näkökulmasta, entinen työntekijä sanoo.

Lopulta kaava-asia eteni aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) asti, sillä päätöksestä valittivat Posion Matkailuyhdistys ja Tolvan paliskunta.

KHO:n tammikuussa 2022 tekemän päätöksen mukaan kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä oli paliskunnan valituksessa esitetyllä perusteella lainvastainen, joten kyseinen hanke kaatui.

5. Vesitetty valitus eteni toista kautta

Tuulivoima sekä maakotkan reviirit ja Natura-alueet ristesivät myös Soinissa vuonna 2017.

Pesolan tuulivoimakaavan hankealue sijoittui kahden ely-keskuksen alueelle. Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan elyt sekä Luontopalvelut antoivat suunnitelmasta useita kriittisiä lausuntoja, mutta kaava meni läpi niistä huolimatta.

Koska hanke oli luonnonsuojelulain vastainen, kaavapäätöksestä oli tehtävä valitus. Metsähallituksen entinen työntekijä valmisteli valituksen yhdessä suojelubiologin kanssa, mutta he saivat ohjeen, että lausunto viimeistellään Metsähallituksen lakiasiainyksikössä.

Siellä se muutti muotoaan radikaalisti. Muokatun valituksen mukaan seitsemän pohjoisinta voimalaa olisi voitu toteuttaa, kunhan niihin olisi sijoitettu tutka-automatiikkaa, joka pysäyttäisi voimalan maakotkan lähestyessä sitä.

Molemmat elyt olivat kuitenkin Luontopalveluiden alkuperäisellä linjalla. Niiden valitusten mukaan koko kaava oli kumottava luonnonsuojelulain vastaisena.

– Annoimme toisen elyn lakimiehelle oman valitusluonnoksemme, jota hän käytti aika lailla sellaisenaan, entinen työntekijä kertoo.

Hallinto-oikeus (HaO) kumosi koko kaavan, mutta Metsähallituksen lakiasiainyksikön muokkaama valitus ei menestynyt. Hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan, sillä KHO ei myöntänyt kunnalle valituslupaa.

Metsähallituksen kaksoisrooli on ongelma

Kun sama talo sekä edistää liiketoimintaa että vastaa luonnonsuojelusta, on edessä väistämättä ristiriitoja.

Metsähallituslaissa luonnonsuojelutehtäviä ei ole määritelty tarkasti, joten ne ovat asettuneet muotoonsa lähinnä viranomaistoiminnan ja oikeuskäytännön myötä.

Mitä maakotkaan ja tuulivoimaan tulee, HaO ja KHO eivät entisen työntekijän mukaan ole koskaan katsoneet, etteikö Metsähallituksella olisi puhevaltaa maakotkan suojeluun liittyen.

– Siten oikeuskäytännössä on vahvistettu Luontopalveluiden tulkinta, että osana lajisuojelun tehtäviä voi ja tulee tehdä ympäristö- ja maankäyttöhankkeisiin liittyvää edunvalvontaa.

Entinen työntekijä ei muista työssäoloajaltaan yhtään luonnonsuojeluun liittyvää valitusta, joka olisi hävinnyt. Hänen mielestään se kertoo siitä, että Luontopalvelut ei ole ylittänyt toimivaltaansa luonnonsuojelutehtävässä mutta myös siitä, että muutoksenhakukynnys on ollut liiankin korkealla.

Hänen mukaansa  Luontopalveluista alkoi tulla vaarallinen Metsähallituksen liiketoiminnoille sekä tuulivoima-alalle, kun luonnonsuojelun osaamiseen satsattiin ja kokemuksia karttui.

– Kun Luontopalvelut sai valituksillaan HaO:sta ja KHO:sta ratkaisuja, jotka vahvistivat sen linjauksia, sitä pidettiin liiketoiminnan puolella tietysti pahana.

Metsähallitus voisi halutessaan tuoda lausunnoissaan esiin sekä luonnonsuojelun että liiketoiminnan kannat. Päätös antaa vain yksi yhteinen lausunto on Metsähallituksen oma linjaus.

– Joskus onnistuimme toimimaan hyvässä yhteisymmärryksessä niin, että yhteen lausuntoon tulivat molemmat kannat ja niiden yhteensovittaminen jäi lausunnon pyytäjälle, entinen työntekijä kertoo.

Myös Erika Kylmänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta sanoo, että Metsähallituksen kaksoisrooli lausunnonantajana on todettu ongelmaksi.

– Kieltämättä voi tulla mielenkiintoisia tilanteita.

Kylmäsen mukaan se, että maakotka on Metsähallituksen vastuulaji ja käytännössä Luontopalveluiden vastuulla, ei sulje pois Kiinteistökehityksen velvollisuutta huolehtia kotkan suojelusta omalta osaltaan.