Met­sä­hal­li­tus: Erä­ri­kol­li­suus on kas­vus­sa – val­von­ta väheni viime vuonna sääs­tö­jen seu­rauk­se­na

Valtaosalla Metsähallituksen erätarkastajien tapaamista metsästäjistä oli asiat kunnossa. Kuvituskuva.
Valtaosalla Metsähallituksen erätarkastajien tapaamista metsästäjistä oli asiat kunnossa. Kuvituskuva.
Kuva: Elina Rönkä

Luvaton kalastus ja laittomat keinot suurpetojen pyynnissä lisääntyivät viime vuonna, selviää Metsähallituksen erävalvontaraportista.

Erävalvonta väheni viime vuonna Metsähallituksen säästöjen seurauksena. Valtakunnallisesti erävalvonta tarkasti vuoden aikana lähes 7 000 luonnossa liikkujaa. Määrä oli noin tuhat vähemmän kuin edellisvuonna.

Vähentyneestä valvonnasta huolimatta rikoksia paljastui Metsähallituksen mukaan enemmän: 57 tapausta siirtyi esitutkintaan ja 463 johti lievempiin toimiin.

– Tämä osoittaa, että erävalvontaa pitäisi pystyä lisäämään. Oli yllättävää huomata, että ihmiset kalastivat ilman lupaa useammin kuin ennen, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen sanoo tiedotteessa.

Valtaosalla metsästäjistä asiat kunnossa

Erävalvonta tarkasti viime vuonna 2 373 metsästäjää. Heistä 96 prosentilla oli asiat kunnossa.

Tyypillisin rikkomus oli aseen kuljettaminen väärin, pyynti ilman lupaa tai puute hirvenmetsästyksen huomiovärityksessä.

Jotkut metsästäjät ampuivat raportin mukaan metsäkanalintuja tieltä, mikä on laitonta. Kolmessa tapauksessa metsästäjät käyttivät moottorikelkkoja hirvenpyynnissä. Hirviä myös ammuttiin ennen metsästyskauden alkua ja jossakin tapauksessa lupa-alueen ulkopuolelta.

Pohjoissuomalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen liittyy Metsähallituksen mukaan vuosittain joitain väärinkäytöksiä.

Koska paikallisilla on oikeus metsästää ilmaiseksi kotikunnassaan valtion alueilla, osa metsästäjistä siirtää kirjansa kauden ajaksi johonkin vapaan metsästysoikeuden kuntaan. Tällöin henkilön kotikunta ei kuitenkaan tosiasiallisesti muutu, joten hän syyllistyy luvattomaan metsästykseen.

Suurpetovalvonnassa tuli ilmi kaksi luvatonta houkutushaaskaa, pyynnissä ollut karhuhäkki ja epäilty laiton karhun ja ahman tappo.

Itä-Suomen poliisilla on tutkinnassa rikoskokonaisuus, jossa kymmenien henkilöiden epäillään syyllistyneen useiden suurpetojen ja rauhoitettujen lintujen tappamiseen.

Luvaton kalastus kasvussa

Kalastuksessa paljastui enemmän rikkeitä kuin metsästyksessä. Erävalvonta teki 3 690 kalastukseen liittyvää tarkastusta.

Uusi, merkittävä ongelma oli Metsähallituksen mukaan kalastusluvan tai kalastonhoitomaksun puuttuminen. Luvattomille kalastajille kirjoitettiin 58 sakkovaatimusta.

Valtaosa huomautuksista koski puutteellisia pyydysmerkintöjä.

Merkittävin kalastuksen valvonnassa paljastunut rikos koski luvatonta kaupallista kalastusta. Kalastajalla oli ollut lähes 2 000 metriä verkkoja pyynnissä. Niistä löytyi runsaasti mädäntynyttä saalista.

Toinen kaupalliseen kalastukseen liittynyt tapaus koski raportin mukaan jäälle jätettyjä kalaläjiä. Kalastajan on lupaehtojen mukaisesti laskettava takaisin tai vietävä pois kalat, joita hän ei hyödynnä.

Kelkkailu ilman lupaa uralla yleistä

Erävalvojat tarkastivat maastoliikenteen valvonnassa 648 asiakasta. Tuloksena oli kaksi rikosilmoitusta, 38 sakkoa ja 65 huomautusta.

Moottorikelkkojen myynti on edelleen kasvanut, mutta erävalvonnan tulosten perusteella niin sanottu syvän lumen kelkkailu ei enää ole lisääntynyt viime vuosien malliin.

Suurin ongelma maastoliikenteessä on Metsähallituksen mukaan moottorikelkkailu uralla ilman lupaa.

Avotulia pidettiin erävalvojien mukaan paljon metsäpalovaroituksen aikana. Nuotioita myös tehtiin väärille paikoille luonnonsuojelualueilla.

Lisäksi polttopuita haettiin valtion alueilta luvattomasti, joskus jopa nuotiopaikkojen liitereistä omaan käyttöön.

Osa retkeilijöistä rikkoi koiran kiinnipitoa koskevia määräyksiä kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla säännöllisesti.

Yhteisvalvonta on merkittävä osa Metsähallituksen erävalvontaa. Viime vuonna yhteisvalvontoja oli 269 kappaletta. Erityisesti yhteistyö kalastuksenvalvojien kanssa lisääntyi edellisvuoteen nähden.

Keskeisiä valvontakumppaneita erävalvojille ovat poliisi, rajavartiosto ja riistanhoitoyhdistykset.

Poiminta

Erätarkastajat

Metsähallituksella työskentelee 11 vakituista erätarkastajaa.

Kaksi erätarkastajaa työskentelee määräaikaisena, toinen SusiLIFE- ja toinen NorppaLIFE-projektissa.

Kelpoisuusvaatimuksena erätarkastajan virkaan on poliisin perustutkinto, perehtyneisyys erävalvontaan ja nuhteettomat elämäntavat.

Tehtävänä on valvoa laillisuutta ja luvallisuutta valtion alueilla tapahtuvassa metsästyksessä, kalastuksessa, luonnonsuojeluasioissa, maasto- ja vesiliikenteessä ja yleensä kaikessa luonnon käytössä.

Lisäksi erätarkastajat vartioivat Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion alueita ja muuta omaisuutta.

Erätarkastajan toimivaltuudet ovat voimassa pääosin valtion alueilla.

Lähde: Metsähallitus
Ilmoita asiavirheestä