Me­ri­tai­men sin­nit­te­lee il­mas­ton­muu­tos­ta vastaan Lapissa – Uhkana voi olla särkien ja pe­to­ka­lo­jen li­sään­ty­mi­nen

Luonnonvarakeskuksen mittauksissa suurimmat poikastiheydet olivat Äkäsjoella. Vastaavasti Naamijoelta ei löytynyt mittauksissa yhtään poikasta ja Kangosjoelta vain yksi kappale.

Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan Pohjanlahden meritaimenkanta on kohtuullisissa voimissa Lapin jokivesistöissä.

Voit katsoa Luonnonvarakeskuksen tuoreen jokikohtaisen tilaston tästä.

Erityisasiantuntija Ville Vähä tuntee Lapin taimenvesistöt viidentoista vuoden kokemuksella. Hän kertoo, että esimerkiksi Naamijoelta ei mittauksissa löytynyt yhtään meritaimenen poikasta.

– Edellissyksyn kutu on siis näissä tapauksissa mennyt pieleen, eli kutijoita ei ole ollut. Meritaimen on vähän moniongelmainen laji, hän heittää.

Riittävä vedenlaatu

Luonnonvarakeskuksen mukaan parhaat ns. kesänvanhojen meritaimenen poikasten keskimääräiset tiheydet olivat Äkäsjoella, jossa mittaustulos oli 23 yksilöä sataa neliömetriä kohden.

Vastaavasti Naamijoelta ei löytynyt mittauksissa yhtään poikasta ja Kangosjoelta vain yksi kappale.

– Nollatulos kertoo siitä, että siellä ei ole ollut kutevia kaloja, siellä missä me olemme näitä mittauksia tehneet. Toki nämä joet ovat pitkiä, emme ole kattaneet koko jokea, mutta joinakin aiempina vuosina näiltä paikoilta on löytynyt meritaimenta.

Meritaimen on pelastettu sukupuutolta, mutta ilmaston lämpeneminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä ongelmia kannoille.
Meritaimen on pelastettu sukupuutolta, mutta ilmaston lämpeneminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä ongelmia kannoille.
Kuva: Heikki Sarviaho

Vähän mukaan missään tutkimuskohteissa veden laatu ei vaikuta kalakantojen kehitykseen. Veden laatu on hyvä, ainakin toistaiseksi.

Kantojen tasapaino herkässä

Ilmastonmuutoksen tai oikeammin ilmaston lämpenemisen vaikutuksia seurataan monialaisesti kalakantojen osalta. Ville Vähä kertoo, että Lapin vesistöissä lämpenemisen vaikutukset eivät ole kalakantojen osalta vielä merkittäviä. Tilanne kuitenkin voi muuttua, jos tulevaisuudessa lämpimät jaksot huomattavasti pitenevät.

– Tornionjoen vesistössä särkikalat ovat lisääntyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.

Mitä siitä seuraa?

– Jos veden olosuhteet muuttuvat jotain tiettyä lajityyppiä suosivaksi, niin sillä voi olla sellainen vaikutus, että toinen kalalaji syö toisen kalalajin ravintoa. Jos särkikalat merkittävästi lisääntyvät, niin ne ottavat suuremman osan ravinnosta, jolloin esimerkiksi taimen jää vähemmälle ravinnolle. Myös jos särkikalat lisääntyvät, niin niitä syövät petokalat saattavat lisääntyä. Näin ollen kalakantojen välinen tasapaino muuttuu.

Toistaiseksi Tornionjoen vesistöt eivät ole alttiita lämpenemiselle pohjois-eteläsuunnan virtauksen takia. Ilmastomuutos ei siis sinänsä kohdista akuuttia uhkaa meritaimenen alkuperäiskantoja kohtaan.

Meritaimen on rauhoitettu usealla pyyntialueella.

Ilmoita asiavirheestä