Maaliskuussa suomalaiset mediat tarttuivat ripeästi sveitsiläisen ilmanlaatuteknologiayrityksen IQ-Airin tutkimukseen, joka julisti maailman puhtaimman ilman löytyvän Suomesta – tarkalleen ottaen Kuusamosta, Utsjoelta ja Sodankylästä.
Tutkimuksen mukaan näillä kolmella paikkakunnalla pienhiukkasten määrä ilmassa olisi vain 0,3 mikrogrammaa kuutiota kohden. Asiasta uutisoivat muun muassa Yle ja Iltalehti.
Ilmatieteen laitos täsmentää sveitsiläisfirman tuloksia.
– Voi sanoa suoraan, että tuo lukema on aivan epärealistisen matala – en usko, että missään päin manneralueita esiintyy vuositasolla niin pieniä lukuja, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen.
Kyllönen kertoo, että Ilmatieteen laitoksen tarkistetun ja luotettavan tutkimustiedon mukaan Suomen puhtain ilma on tällä hetkellä Pallaksella, jossa pienhiukkasten määrä ilmassa oli viime vuonna 1,5 mikrogrammaa kuutiota kohden.
– Sveitsiläisyrityksen käyttämä data on hyvin kirjavaa: joukossa on tarkistamatonta virallista dataa, heidän omasta satelliittituotteestaan saatua dataa, jonka epätarkkuus on suuri, sekä kansalaisten sensoreilla mittaamaa dataa, joka on toki hyvä asia, mutta sen luotettavuus ei aina kohtaa tarpeita, kun halutaan tuottaa luotettavaa tutkimustietoa, Kyllönen kertoo.
– Tässä on käytetty virallista dataa Suomestakin, mutta se on jäänyt tarkistamattomaksi. Myös esimerkiksi Ilmatieteen laitokseen on virheellisesti viitattu datan tuottajana, vaikka meillä ei ole mittaustietoa pienhiukkasista näiltä kolmelta paikkakunnalta, Kyllönen jatkaa.
Sveitsiläisfirma on käyttänyt tutkimuksessaan satelliittituotettaan tavalla, jota Ilmatieteen laitos ei koe luotettavaksi tavaksi tässä yhteydessä.
– Tuote on hyvä, mutta tällaisessa vertailussa se on kuin vertaisi omenia ja päärynöitä toisiinsa.
Kyllönen huomauttaa, että hyvä esimerkki tutkimuksen luotettavuudesta on neljänneksi puhtaimman ilman sijan saanut paikkakunta Chu Kazakstanissa, joka ei valtiona ole yleisesti tunnettu puhtaasta ilmastaan.
Tutkimus on kuitenkin suuntaa antava.
– Toki he antavat oikeaa viestiä: Suomessa ja erityisesti Lapissa on globaalistikin ajatellen hyvin puhdas ilma, ja olemme sen suhteen ehdottomasti kärkijoukoissa.
Kuusamossa Ilmatieteen laitos mittaa typpidioksidia, rikkidioksidia sekä otsonia. Vain otsonin määrä on Kuusamossa tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen mukaan tyydyttävä, mutta muut pitoisuudet ovat hyviä.
Kyllönen peräänkuuluttaa lähdekriittisyyttä ja saadun tiedon paikkansapitävyyden tarkistamisen merkitystä.
– Kuten tässäkin tapauksessa, media saattaa lähteä hyvin nopeasti uutisoimaan ja on ymmärrettävää, että saatuun dataan tukeudutaan oikeana datana, mutta kannustan aina varmistamaan ja kysymään – me Ilmatieteen laitoksella annamme erittäin mielellämme asiantuntija-apua tiedon tarkistamiseen, Kyllönen kannustaa.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusta säätelee tarkka lainsäädäntö, joka määrittelee esimerkiksi miten mitataan, millaisilla laitteilla, kuinka laitteet kalibroidaan sekä kuinka saatua dataa käsitellään. Samat lainsäädännöt eivät koske kaikkia globaaleja toimijoita, joten ulkomaisten toimijoiden datan tarkistus voi olla vajavaista.
– Tämäkin data on kuitenkin oikein käytettynä ja tietyt reunaehdot huomioiden hienoa: aina on hyvä asia kasvattaa ja jakaa tietoa, Kyllönen toteaa.
– Vaikka tämä kyseinen tutkimus ei ole aivan paikkaansa pitävä, voidaan Kuusamossa olla edelleen erittäin iloisia: alueella on varsin puhdas ilma, joka on varmasti maailman kärkikastia.