Tunturi-Lapin seutu tunnetaan maailman puhtaimmasta ilmastaan. Kuitenkin Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuindeksi näyttää, että esimerkiksi Muonion Sammaltunturilla ilmanlaatu olisi jo ainakin kuukauden ajan vaihdellut tyydyttävän ja välttävän välillä.
Tällä hetkellä ilmanlaatu on sen perusteella välttävää.
Samaa vaihtelua mittareihin on tallentunut myös Inarin Raja-Joosepissa sekä Sodankylässä Heikinheimon maston lähellä.
– Ilmanlaatuindeksissä näkyy otsoni, jonka pitoisuus on koholla. Ilmiö näkyy vuosittain Lapissa, kun kevät saapuu.
– Otsoni muodostuu auringon valossa, saastuneen ilman kulkeutuessa tuulten mukana. Se myös tuhoutuu saasteiden välisissä ilmakemiallisissa reaktioissa. Koska Lapissa ilmakehässä on vain vähän saasteita, ei otsoni tuhoudu. Puhdas ilma siis estää otsonin tuhoutumisen.
– Otsoni ei myöskään laskeudu lumelle. Lumipeite on toinen asia, minkä vuoksi otsoni pysyy ilmakehässä Lapissa.
– Pääasiassa saasteita kulkeutuu Lapin ilmakehään etelämpää muualta Suomesta tuulten mukana. Etenkin tunturialueilla saasteita on ilmakehässä hyvin vähän jos lainkaan.
– Ratkaisevaa on auringon valon määrä ja saasteiden väliset pitoisuussuhteet. Liika otsoni häviää kuitenkin ajan kanssa.
Ei terveydelle haitallista
Lapin otsonipitoisuudet eivät Anttilan mukaan ole missään tapauksessa ihmisten terveydelle haitallisia.
– Ne eivät liity katupölyyn tai pienhiukkasiin. Pienhiukkasmäärät ovat erittäin pieniä tunturialueilla, hän sanoo.
Raja-Joosepin ja Sodankylän Heikinheimon alentuneet ilmanlaadut liittyvät siis samaan ilmiöön kuin Muoniossa: puhdas ilma estää otsonia tuhoutumasta.
Ilmiössä on myös kummallisuus: kaupunkien keskustoissa Etelä-Suomessa otsonia ei ole Anttilan mukaan juuri yhtään ilmakehässä, koska siellä taas saastetta on niin paljon, että otsoni tuhoutuu. Saaste toimii siis niin sanottuna otsoninieluna.
Suomen ilmanlaatuindeksi kaipaisi Anttilan mukaan pientä viritystä. Se on rakennettu etelän kaupunkien tilanteisiin.
– Jos lappilainen haluaa tietää todellisen tilanteen, enemmän kertoo pienhiukkasmäärät kuin ilmanlaatuindeksi, hän sanoo.
Kaupungeissa näkyy katupöly
Etelämpänä Lapissa Rovaniemellä ja Kemissä tilanne on Anttilan mukaan jo eri kuin ylempänä Lapissa.
Tiistaiaamuna kello 9 aikaan Rovakadun ilmanlaatu Rovaniemellä laski huonoksi, mutta kohosi pian takaisin välttäväksi. Kemissä ilmanlaatu on pysynyt välttävänä.
– Kaupungeissa tulokseen vaikuttaa katupöly. Kemissä asema on teollisuusalueella, ja rekkaliikenne on runsasta. Se nostaa katupölyä. Rovaniemellä liikennettä on myös paljon, Anttila sanoo.
Katupölyn tilannetta pahentaa se, että huhtikuu on ollut käytännössä sateeton.
– Pölyäminen on noussut Kemissä ja Rovaniemellä aika piinalliseksi.
Otsoni
Helposti reagoiva kaasu, jolla on tärkeä rooli ilmakehässä.
Yläilmakehässä otsoni luontaisesti suojaa maanpintaa liialta ultraviolettisäteilyltä.
Hengitysilman korkeat otsonipitoisuudet ovat ihmisten terveydelle haitallisia: se voi aiheuttaa hengityssairauksia ja ärsytysoireita.
Myös kasvillisuudelle korkeat otsonipitoisuudet ovat haitallisia, sillä se haittaa yhteyttämistä.
Kevät- ja kesäkausi on Suomessa otollisinta aikaa otsoninmuodostukselle.
Eteläisillä tuulilla Suomeen voi kaukokulkeutua otsonipitoista ilmaa Keski- ja Etelä-Euroopasta.