Luon­to­koh­teen kävivät lyövät koivuja kir­veel­lä ja vään­te­le­vät opas­tei­ta – Kä­vi­jä­mää­rän kas­vus­ta seuraa myös on­gel­mia

Luontokeskuksessa ilkivalta on ollut toistaiseksi vähäistä, mutta viime viikolla alueella vahingoitettiin puustoa ja rikottiin opasteita. Luonnonsuojelualueella ei saa touhuta kuin kotipihassa.

Virkkulan jakokunnan puheenjohtaja Marko Pietilä ja Liminganlahden luontokeskuksen virkistyskäytön asiantuntija Joni Partanen tutkimassa ilkivallan jälkiä.
Virkkulan jakokunnan puheenjohtaja Marko Pietilä ja Liminganlahden luontokeskuksen virkistyskäytön asiantuntija Joni Partanen tutkimassa ilkivallan jälkiä.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Virkkulan jakokunnan puheenjohtaja Marko Pietilä ja Liminganlahden luontokeskuksen virkistyskäytön asiantuntija Joni Partanen kävelevät lintutornille vievällä polulla ja laskevat koivuja.

Reiluun kymmeneen jakokunnan maalla sijaitsevaan puuhun on viime viikolla isketty kirveellä. Osaa koivuista on tahallisesti jyrsitty enemmän, toisia vähemmän. Myös nuoret koivuntaimet ovat saaneet kyytiä.

– Jollakin on ollut kirves ja tylsää, Partanen tuumaa.

Samoihin aikoihin luontokeskuksen lähellä olevia kunnan hankkimia uusia kylttejä on katkottu ja väännelty.

– Kesäkausi on vasta alussa ja nyt jo tapahtuu tällaista. Mitä ehtii tulla kesän aikana, Metsähallituksella työskentelevä Partanen aprikoi.

Ilkivaltaa toistaiseksi vähän

Osaa koivuista on vahingoitettu juuresta, osaa reilun metrin korkeudelta. Myös muuta kasvillisuutta on vahingoitettu kirveellä.
Osaa koivuista on vahingoitettu juuresta, osaa reilun metrin korkeudelta. Myös muuta kasvillisuutta on vahingoitettu kirveellä.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Vuosien varrella luontokeskuksen alueella ja ympäristössä on toki tehty erinäistä ilkivaltaa. Joskus venetsialaisviikonloppuna on paukutettu ilotulitteita tai laskettu taivaalle kiinalaisia silkkipalloja. Viereistä maatilaa isännöivä Pietilä muistelee muutama vuosi sitten ilkivallan tekijöiden eksyneen pellolla olleeseen kaivuriin, varastaneen avaimet ja levittäneet työkalut ympäriinsä.

Molemmat kuitenkin toteavat, että kävijämäärään nähden ilkivaltaa on toistaiseksi vähän. Vuosittain luontokeskuksen sisänäyttelyyn tutustuu noin 60 000 ihmistä. Lintutornilla vierailijoita on sitäkin enemmän.

– Sinällään puiden vahingoittaminen ei ole iso juttu, ja puut selviävät, mutta ihmisten olisi tärkeää muistaa miten luonnonsuojelualueella toimitaan. Jos jokainen poimisi kukkia polun varrelta tai nappaisi rantaruovikkoa mukaansa, olisi suojelualue pian aika kuluneen näköinen, Joni Partanen muistuttaa.

Kameravalvontaa keskuksen alueella ei ole.

– Pienemmissä määrin nuorisoporukat kokoontuvat alueella keskuksen kiinniolon aikana. Limingan keskustaan on kuitenkin matkaa, eikä suurempia porukoita ole täällä ollut. Toki aina vähän jännittää lähteä töistä, ja miettii mitä seuraavana päivänä löytää.

Joskus kulkijat eksyvät maatilan pelloille.

– He eivät ole asiallisesti liikkeellä, koska menevät piiloon, jos lähestyn. Itselläni on huolena, että ihmiset menevät eläinten sekaan. Sitä en suosittele. Nauta puolustaa omaa vasikkaansa. Ne ovat koko ajan tarkkana. Jos itsekin vaihdan vaatteiden väriä, niillä on heti pää pystyssä. Rauhoittuvat vasta kuullessaan tutun äänen.

Maatilan pyörittäminen ei Marko Pietilän mukaan ole muutoin ongelmallista matkailukohteen naapurissa.

– Tässä saa omalle toiminnalle näkyvyyttä. Ylpeyttä tunnen, kun syksylläkin ihmiset odottavat lehmien tulemista tähän lähelle. Joka kerta saa uteliaille pitää jonkinlaisen luennon.

Säännöt tiukemmat kuin kotipihassa

Tänä vuonna asennetut uudet opasteet ovat saaneet myös ankaraa käsittelyä.
Tänä vuonna asennetut uudet opasteet ovat saaneet myös ankaraa käsittelyä.
Kuva: Sauli Pahkasalo

Ilkivallan ohella luontokeskuksen alueella roskataan. Partanen muistuttaa hyvästä periaatteesta: sen minkä kannat mukanasi, viet pois mennessäsi.

– Kävijämäärään nähden roskia on kuitenkin vähän. Naudoille ongelmallisia ovat meriveden mukaan tuomat lasipullot. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi siivoamme rantaa säännöllisesti, Pietilä kertoo.

Luontokeskuksessa ympäristökasvatus on päivittäistä. Joni Partanen vinkkaa sääntöjen olevan tiukemmat kuin kotipihassa.

– Yleensä vääränlainen käytös johtuu tietämättömyydestä, hän toteaa.

Hyvää vauhtia kohti uutta kävijäennätystä
Sauli Pahkasalo

Viime vuonna Liminganlahden luontokeskus teki uuden kävijäennätyksen 61 600 matkailijalla. Samalla luontokeskus palasi kävijämäärässään koronaa edeltävälle tasolle.

Liminganlahti on vetänyt kävijöitä puoleensa myös tänä vuonna. Esimerkiksi perheille paikka on erinomainen retkikohde.

Luontokeskuksen virkistyskäytön asiantuntija Joni Partanen sanoo kylmän huhtikuun olleen hiljaisempi, mutta toukokuussa näyttelyyn tutustui yli 10 000 ihmistä.

– Ryhmiä oli meillä valtavasti ja lintutornissa oli parhaimpina kellonaikoina ruuhkaa. Metsähallituksessa me opastamme paljon lapsia ja nuoria. Ravintolayrittäjän opastuksessa taas on aikuisryhmiä.

Liminganlahti kuuluu Suomen kymmenen suosituimman luontokeskuksen joukkoon. Profiili on hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Lapin kohteisiin. Liminganlahti toimii päiväkäyntikohteena, minkä vuoksi alueeseen tutustuu paljon kuntoutusryhmiäkin. Muissa luontokeskuksissa ei opastuksia juuri järjestetä.

Partanen ei innostu hallitusneuvotteluista tihkuneista ajatuksista muuttaa luontoelämyksiä, kuten kansallispuistoja, maksullisiksi.

– Kävijämäärät tippuisivat. Erityisen tärkeää maksuttomuus on juuri kuntoutusryhmille, joilla yleensäkin on pienet toimintabudjetit. Asiakkailtamme tulee maksuttomuudesta jatkuvasti positiivista viestiä.

Ulkomaalaisia tutustujien määrä on Liminganlahdella noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Eniten alueella vieraillaan Keski-Euroopasta ja Isosta-Britanniasta.

Kesäkaudella luontokeskus on avoinna syyskuun loppuun joka päivä kello 10–18.

Ilmoita asiavirheestä