Luon­non­voi­mat pis­ti­vät Kyl­mä­luo­man suun­ni­tel­mat uusiksi – Nyt maas­to­pyö­rä­reit­te­jä ke­hi­te­tään pa­tik­ka­rei­teik­si

Sarvi-järven rantaan valmistuu uudet portaat ja laituri. Erkka Pitkänen (vas.) Metsähallituksen Luontopalveluista seurasi tiistaina Ahti Keräsen ja Janne Materon työskentelyä.
Sarvi-järven rantaan valmistuu uudet portaat ja laituri. Erkka Pitkänen (vas.) Metsähallituksen Luontopalveluista seurasi tiistaina Ahti Keräsen ja Janne Materon työskentelyä.
Kuva: Siru Väisänen

Kylmäluoman retkeilyaluetta kehitetään parhaillaan. Alueella tehdään etenkin aikaisempaa esteettömämpiä rakennelmia, kuten siltoja ja laitureita.

– Ei tänne hirveästi uudisrakentamista tule, mutta monenlaista pienempää parantelua kyllä. Esteettömyyden lisäksi parannetaan kalastusmahdollisuuksia, koska kalastus on hyvin tärkeä toiminto täällä, kertoi retkeilyalueella vieraillut virkistyskäytön asiantuntija Erkka Pitkänen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Paula-myrsky kuritti Kylmäluoman retkeilyaluetta ankarasti vuonna 2021 tuhoten rankasti paikan maastoa ja palvelutasoa.

Vaikka Metsähallituksen Luontopalvelut on viime aikoina joutunut kovasti säästämään retkeilyyn liittyvien alueidensa palveluista, ei Kylmäluoman kohdalla enää ollut, mistä nipistää.

– Paula-myrskyn jälkeen tuli sitten korona-aika. Myrskyssä pystyyn jääneitä puita on kaatunut myöhemminkin paljon pienemmälläkin tuulella. Ennen myrskyä alueelle oli suunniteltu muun muassa pyöräilyreittejä, ja maastotyöt reittejä varten oli jo ehditty aloittaakin, mutta myrsky teki tämän kaiken työn tyhjäksi, Pitkänen kertoi.

Kylmäluoman retkeilykeskuksen yrittäjä Jari Olkkola (vas.) esitteli Erkka Pitkäselle kotaa, joka on muuttumassa esteettömäksi. Kodan edestä on poistettu portaat ja oven eteen valmistuu myöhemmin pyörätuoliluiska.
Kylmäluoman retkeilykeskuksen yrittäjä Jari Olkkola (vas.) esitteli Erkka Pitkäselle kotaa, joka on muuttumassa esteettömäksi. Kodan edestä on poistettu portaat ja oven eteen valmistuu myöhemmin pyörätuoliluiska.
Kuva: Siru Väisänen

Metsähallituksessa on nyt muutama vuosi mietitty, millaisia toimenpiteitä alueella pitäisi tehdä.

Alueidenkäytön johtava asiantuntija Tanja Hämäläinen Metsähallituksen Kiinteistökehityksestä kertoo, että Paula-myrskyn ja koronatilanteen vuoksi Kylmäluomalle ei lähdetty toteuttamaan heti alueen kokonaiskehittämissuunnitelman eli master planin mukaisia toimenpiteitä, kuten kaavoitusta.

– Tämän mietintätauon myötä halusimme vielä viilata master plania ja selvitellä tarkemmin alueen kehittämismahdollisuuksia, hän kertoi.

Viitostien ja Pajuluomantien risteyksessä oleva kaarikyltti on yksi Kylmäluomalla uusittavista rakenteista.
Viitostien ja Pajuluomantien risteyksessä oleva kaarikyltti on yksi Kylmäluomalla uusittavista rakenteista.
Kuva: Siru Väisänen

Kylmäluoman retkeilyalueelle on valmistumassa päivitys master planista.

– Se on tällä hetkellä vielä kesken, joskin jo ihan hyvällä mallilla. Suunnitelma tuodaan julki vasta sitten, kun se on valmis. Tavoitteena on, että työ valmistuisi kesäkuun aikana, Hämäläinen kertoi.

Alueen reittien ja rakenteiden uusiminen aloitettiin viime syksynä.

– Maastopyöräily oli ennen myrskyä alueen yksi merkittävä kehittämiskohde, mutta Paula-myrskyn jälkeen nämä suunnitelmat muuttuivat. Suunniteltuja pyöräilyreittiä on nyt alettu kehittää lähinnä patikkareiteiksi. Vieläkin tosin tarkastelemme, mitä retkeilyreittejä tai niiden osia voisimme ehkä palauttaa käyttöön. Pitkoksia on viime aikoina uusittu, Erkka Pitkänen kertoo.

Pitkäsen mukaan kehittämisen pääpaino on Kylmäluomalla siirtynyt enemmän kalastusmahdollisuuksien ja esteettömyyden parantamiseen.

–  Tätä työtä alueella nyt tehdään, muun muassa kalastuslaitureita ja siltoja rakennetaan. Tarkoitus on saada Kylmäluoma nyt sellaiseen kuntoon, ettei moneen vuoteen tarvitsisi toimenpiteitä tehdä.

Paula-myrsky kaatoi alueelta puita, ja myrskyssä vahingoittuneita puita on kaatunut myös myrskyn jälkeisinä vuosina.
Paula-myrsky kaatoi alueelta puita, ja myrskyssä vahingoittuneita puita on kaatunut myös myrskyn jälkeisinä vuosina.
Kuva: Siru Väisänen

Kylmäluoman retkeilykeskuksen yrittäjät Taina ja Jari Olkkola kertovat olevansa tyytyväisiä siitä, että myös heidän mielipiteitään ja toiveitaan on alueen kehittämisessä kuultu.

Retkeilykeskuksen palveluihin kuuluvat alueen leirintäalue, mökkimajoitus sekä ravintolapalvelut. Keskus avasi kesäsesongin toukokuussa.

Yrittäjät kertovat myös, että he toivoisivat tulevaisuudessa Kylmäluoman alueen liitettäväksi osaksi Hossan kansallispuistoa. Alueen retkeily- ja matkailukäyttö keskittyy leirintäalueen ympäristöön, mutta aktiivisen virkistyskäytön ulkopuolella on paljon myös luonnontilaista aluetta.

Fakta

Kylmäluoman retkeilyalue

Kylmäluoman retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty vuonna 2017 ja sen piti ohjata alueen käyttöä vuoteen 2032 asti. Vuoden 2021 Paula-myrskyn takia monet asiat menivät kuitenkin toisin kuin suunniteltiin.

Vuosien 2017–2032 hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa Taivalkosken kunnassa sijaitsevan Kylmäluoman retkeilyalueen, joka kuuluu kokonaisuudessaan Natura-alueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on 7322 hehtaaria.

Suunnitelmassa Kylmäluoman arvoiksi katsotaan etenkin alueen luonto sekä sen virkistyskäyttö ja matkailun yritystoiminta, mutta myös metsätalous- ja erätalous.  Arvojen turvaamiseksi suunnitelmassa on kaksi päämäärää: metsien ja soiden luonnontilaisuus ja retkeilyalueen turvallisuus. Alueen kehittämisen päämääränä on pitää alue houkuttelevana käyntikohteena, joka tukee ja täydentää Hossan kansallispuistoa.

Ilmoita asiavirheestä