Suomen riistakeskus myönsi 300 poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen hakemusalueille, joilla ilveskanta on tiheä ja kannankehitys on kasvava tai vakaa. Lupaharkinnassa otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama kanta-arvio ja pentue-elinpiirit.
Kannanhoidollisia poikkeuslupia myönnettiin Oulun riistakeskuksen alueelle poronhoitoalueen ulkopuolelle 20 kappaletta. Niitä oli haettu 39 eläimelle. Lappiin myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolisella alueelle kaksi lupaa, kun haettu oli kuusi.
Poronhoitoalueelle ei myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia kuluvalle metsästysvuodelle.
Suomen luonnonsuojeluliitto esitti puolestaan sadan ilveksen kiintiötä, josta tulee vähentää kaikki ihmisen aiheuttama kuolleisuus.
Luonnonsuojeluliiton mukaan poronhoitoalueella ei tavata kuin yksittäisiä pentueellisia naaraita alueen etelärajan tuntumassa Pohjois-Pohjanmaalla. Käytännössä kolmasosa Suomesta on tyhjiö lisääntyvien ilveksien osalta.
Lisäksi poronhoitoalueella ilvestä metsästetään kansallispuistoissa ja jopa luonnonpuistoissa. Poronhoitoalueen ilveskantaa tulisi luonnonsuojeluliiton mukaan kasvattaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa, jotta ilveskantamme yhteys Skandinavian ilveskantaan paranisi.
Poronhoitoalueelle tulee määrittää enintään viiden ilveksen kiintiö, josta tulee vähentää kaikki ihmisen aiheuttama kuolleisuus, toteaa luonnonsuojeluliitto Maa- ja metsätalousministeriölle jättämässään lausunnossa.
Poikkeuslupaharkintaa ohjasivat ilveksen ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut, riistakeskus kertoo tiedotteessaan.
Maltillista kasvua
Lupahakemusten käsittelyssä arvioitiin riistakeskusalueittain ilveskannan kokoa ja metsästysverotuksen tasoa.
Poikkeuslupakynnys ei ylittynyt, jos hakemusalueella ei ollut tehty riittävästi ilvespentuehavaintoja.
Hoitosuunnitelmaan perustuva ilveksen kannanhoidollinen metsästys on riistakeskuksen mukaan osoittanut toimivuutensa.
– Ihmisten asenne ilvestä kohtaan on hyväksyvä ja kannanarvioinnin perustana oleva havaintojen kirjaus kattavaa ja jatkuvaa. Metsästyksen päämääränä on paikallisten sitouttaminen ilveskannan suotuisan suojelun tason säilyttämiseen säätelemällä kannan kasvunopeutta metsästyksellä, riistakeskuksen tiedotteessa todetaan.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen ilveskanta on jatkanut maltillista kasvua ollen noin 2 450 yksilöä.
Maamme ilveskanta on yhteydessä Venäjän ja Baltian elinvoimaisiin ja geneettisesti monimuotoisiin ilveskantoihin. Sen sijaan yhteys Skandinavian ilveskantaan on heikompi, todetaan luonnonsuojeluliiton kannanotossa ilveksen metsästyksestä Maa- ja metsätalousministeriölle.
– Ihmiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti. Monet tuntevat iloa ja yllätystä kohdatessaan tupsukorvan tai sen jälkiä. Vain kymmenesosa suomalaisista kokee pelkäävänsä ilvestä.
2000-luvulla ilveksenmetsästyksen vastustus on kasvanut, ja kansalaiset toivovat luonnonsuojeluliiton mukaan suurempaa ilveskantaa Suomeen.
Suomen suurpedoista runsaslukuisin
Luke arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2390–2575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta kasvoi edelliseen arvioon verrattuna. Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa oli 438–468 ilvespentuetta. Kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli viime kaudella 174 ilvestä.
Ilves on Suomen suurpedoista runsaslukuisin ja uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen. Kanta on suotuisalla suojelun tasolla ja kasvava. Nykyinen metsästysverotus mahdollistaa edelleen kannan kasvun.
Luken arvion mukaan ilveksen kestävä metsästysverotus on 410 eläintä eli 16,9 prosenttia aikuisten ilvesten määrästä. Myönnettyjen lupien kokonaisverotusaste on 12,4 prosenttia.