Sodankylän Viiankiaavan perinteiseen keskiyön vaellukseen osallistunut Suomen Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää muistuttaa kaivoshankkeiden nollavaihtoehdosta. Käytännössä se tarkoittaa, että suunniteltuja toimenpiteitä ei tehdä ja tilanne jää ennalleen.
– Meillä on yli 40 toimivaa kaivosta Suomessa tällä hetkellä, ja niistä osa tuottaa myös nikkeliä ja kuparia. Sakatin hankkeen vaihtoehdottomuutta ei ole perusteltu, Halmeenpää toteaa.
Liitto on Suomen vanhin luonnonsuojelujärjestö. Sillä on noin 30 000 tukijaa ja 148 paikallisosastoa.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri jätti 12. kesäkuuta valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Lapin liiton hallituksen toukokuisesta päätöksestä, jolla hyväksyttiin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaehdotus ja jolla haetaan Natura-poikkeamista ympäristöministeriöltä.
Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining oy suunnittelee kaivosta Natura 2000 -alueisiin kuuluvan ja soidensuojelulailla suojellun Viiankiaavan länsireunalle. Malmia louhittaisiin suon alta. Vastustajat ovat huolissaan muun muassa alueen vesitasapainon järkkymisestä.
Lauantai-iltana 13. kesäkuuta järjestetyllä Viiankiaavan keskiyön vaelluksella Luonnonsuojeluliiton jäsenyhdistys Sompion Luonnonystävät halusi muistuttaa päättäjiä erityisesti luonnonsuojelulain noudattamisesta.
Puheenjohtajan ja Lapin piirin toiminnanjohtajan Sisli Piisilän mukaan yhdistys halusi tarjota mahdollisuuden tutustua alueeseen, joten tarjolla oli linja-autokuljetus Sodankylästä.
Viiankiaapa on ollut kiistelyn kohde jo parisenkymmentä vuotta ja kuuluu Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Suojeltu alue on kooltaan 6 595 hehtaaria, josta lettoja noin 540 hehtaaria ja puustoista suota 1 100 hehtaaria.
Halmeenpään mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden, eduskunnan ja hallituksen aikanaan tekemällä ratkaisuilla on iso merkitys kansalaisten luottamukseen.
– Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että lakisääteinen suojelupäätös turvaa luontoarvoja? Meille Luonnonsuojeluliitossa Sakatti on iso asia, yhdenlainen lippulaiva, koska kysymyksessä on päänavaus luonnonsuojelupäätösten purkamiselle kaivostoiminnan vuoksi, joten perustelujenkin pitää olla erittäin painavia.
Lapin liiton hallituksen päätöksestä voivat Halmeenpään mukaan valittaa asianomainen kunta ja alueella toimivat rekisteröidyt yhdistykset, joiden tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.
– Luonnonsuojelulaki on erityislaki suhteessa kuntalakiin, joten tulkitsemme, että valitusoikeus on olemassa. Lisäksi hakijataho on mielestämme väärä, sillä Natura-poikkeaman hakeminen ei kuulu Lapin liitolle, vaan maakuntahallituksen olisi pitänyt tutkia oman kaavapäätöksensä lainmukaisuus ja pyytää kaivosyhtiötä täydentämään kaavavalmistelua hakemalla Natura-poikkeuslupaa, Halmeenpää tiivistää.