Lapin matkailukuvasto on tullut maailmalle tutuksi sosiaalisen median myötä. Mutta millainen talven ihmemaa on esteettömyyttä tarvitsevien matkailijoiden silmin?
Matkailun esteettömyyttä tutkinut väitöskirjatutkija Salla Jutila harmittelee, miten vähän aihetta nostetaan esiin Lapin matkailun yhteydessä. Monelle äärimmäisen tarpeellisten esteettömyystietojen löytäminen on hänen mukaansa haasteellista ja kokonaiskuva esteettömyydestä varsin pirstaleinen.
– Esteettömyys on todella tärkeä ja monia koskettava teema. Kyse on yhdenvertaisuudesta, hän painottaa.
Esteettömän matkailun asiantuntijana toimivan Tea Tuohiojankin mukaan tieto lappilaisten yritysten ja palveluiden esteettömyydestä on varsin hajanaista.
– Aihetta on tutkittu melko kapeasti eikä kokonaiskuvaa Lapin esteettömyydestä ole olemassakaan. Kaikki tieto ei aina myöskään pidä paikkaansa, sillä usein yritykset ovat määritelleet itse tilojensa ja palveluidensa esteettömyyden ilman, että apuna olisi käytetty asiantuntijoita. Tällöin voi olla, että hyvä yritys jääkin vain yritykseksi, hän toteaa.
Esteettömyydellä tarkoitetaan moninaisuuden huomioon ottamista rakennetun ympäristön sekä palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyse on liikkumisen ohella myös näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation esteettömyydestä.
Jutila muistuttaakin, että esteettömyys on laaja käsite, joka pitää sisällään valtavan kirjon ihmisten erilaisia, yksilöllisiä ominaisuuksia. Liikunta-, kuulo- ja näkövammaisten lisäksi esteettömyyttä tarvitsevat myös muun muassa seniorit, lapsiperheet, neurokirjolla olevat ihmiset, lyhytkasvuiset sekä esimerkiksi matkalaukkujen kanssa kulkevat ja väliaikaisesti vammautuneet henkilöt.
Esteettömyys koskettaa lähes jokaista meistä jossain vaiheessa elämää ja hyödyttää heitäkin, jotka eivät sitä tarvitse.
Esteettömyydessä piilee myös valtavasti liiketoimintapotentiaalia, sillä esteettömän matkailun markkinapotentiaali on European Network for Accessible Tourism eli ENAT:n mukaan jopa 89 miljardia euroa.
– Väestön ikääntymisen myötä syntyvä ”silver society” on ryhmä, jolla on aikaa, kiinnostusta ja varallisuutta matkustella. Esteettömyyttä tarvitsevat matkailijat ovat usein myös varsin lojaalia asiakaskuntaa, Tuohioja muistuttaa.
Talvi tuo omat haasteensa esteettömyydelle. Lumi ja jää saattavat vaikeuttaa liikkumista, minkä lisäksi ne voivat peittää opastekylttejä tai vaikeuttaa strukturoitujen ympäristöjen hahmottamista. Toisaalta talvi voi myös lisätä esteettömyyttä – esimerkiksi moni aistiyliherkkä nauttii lumen pehmentämästä äänimaisemasta.
Jutila uskoo, että monet Lapin perinteisiksi talviaktiviteeteiksi mielletyistä ohjelmapalveluista ovat hyvin sovellettavissa erilaisiin esteettömyystarpeisiin. Se, onko soveltaminen aina mahdollista kiireisen talvisesongin keskellä, riippuu kuitenkin yrityksen tahtotilasta.
Levillä sijaitsevan, huskysafareita sekä reki- ja ratsastusretkiä järjestävän Polar Lights Toursin yrittäjä Päivi Hiukka kertoo yrityksen pyrkivän vastaamaan asiakkaiden esteettömyystarpeisiin aina mahdollisimman hyvin.
– Monia helpottaa jo se, että autolla pääsee ajamaan lähes kaikkien lähtöpaikkojen viereen. Asiakas voidaan kuljettaa retken lähtöpisteeseen myös potkurin kyydissä, hän kertoo.
Erityistarve voi liittyä myös neurokirjon diagnoosiin. Esimerkiksi koiravaljakoiden korviahuumaava meteli on monelle liikaa.
– Tällöinkin teemme parhaamme, jotta asiakas saisi toivomansa elämyksen. Voimme esimerkiksi mennä hetkeksi muualle ja antaa muiden valjakoiden lähteä ensin liikkeelle. Tämän jälkeen lähtötilanne on jo huomattavasti rauhallisempi ja osallistujalle mieluisampi, Hiukka kertoo.
Usein asiakkaat ilmoittavat erityistarpeistaan etukäteen, jolloin yrityksen on myös helpompaa reagoida tilanteeseen. Sovellutuksia vaativista ohjelmista ei myöskään laskuteta eri hintaa.
– Meille on tärkeää, että jokainen asiakas pääsee kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä toimintakyvystä ja rajoitteista huolimatta, Hiukka sanoo.
Suurin syy esteettömien palveluiden puuttumiselle on Tuohiojan mukaan tietämättömyys. Moni ei huomaa, että tarjoamalla esteellisiä palveluita tulee samalla toimineeksi syrjivästi.
Vaikka parannettavaa onkin, löytyy esimerkiksi Leviltä yhä enenevissä määrin aitoa kiinnostusta palveluiden kehittämiselle myös esteettömyyttä kaipaaville kohderyhmille.
– Esimerkiksi Levi Ski Resortilla on hyvä palveluasenne, ja siellä osataan myös avustaa hissiin monoski-hiihtokelkan kanssa. Majoitusyrityksistä Break Sokos Hotel Levi sekä Hotel Levi Panorama ovat panostaneet esteettömyyteen. Alueella on muutenkin tapahtumassa edistystä esteettömyyteen liittyvien asioiden kanssa, Tuohioja kiittelee.
Mitä jokainen matkailuyritys sitten voi tehdä parantaakseen palveluidensa saavutettavuutta?
– Viestintä on kaiken a ja o. Pelkän ”esteetön”-sanan ohella toimintaympäristön tarkasta kuvailusta esteettömyyden näkökulmasta on monelle paljon hyötyä. Kuvailun avulla jokainen voi itse päättää, soveltuuko palvelu hänelle vai ei, Jutila muistuttaa.