Toi­veis­sa kalojen mersu

Kosken yllä kilottaa aurinko, kello lähenee keskiyötä. Tornionjoella päästään lohenpyyntiin heti, kun kalenteri kääntyy kesäkuulle.

Reino Hannu on odottanut malttamattomana tätä hetkeä. Hän on ehättänyt ensimmäisenä Matkakosken tulistelupaikan tuntumaan ja oikoo kalastusvälineitään.

Ylitornion Etelä-Portimojärveltä neljä vuosikymmentä sitten Ruotsiin lähtenyt ruotsinsuomalainen pitää kalastusreissujen aikana tukikohtaa vanhassa kotipaikassaan.

Vuosi on ollut pohjoisen miehelle yhtä piinaa.

– Matkoille ei ole päästy vuoteen. Kalalla olen yleensä ollut pari kertaa kesässä. Nyt onneksi päästiin heti aloitukseen.

Hannu on tutustunut lohestukseen serkkujensa Arto Jaakon ja Aimo Mehtälän mukana.

– Pienempiä kaloja olen pyytänyt pienestä pitäen, mutta vasta serkkujen mukana innostuin lohestuksesta. Tässä paikassa oppii vuosien aikana tuntemaan ottipaikat.

”Kalojen selkiä Ruotsiin”

Hannun mukaan lohi osaa käyttää virtaa hyväkseen.

– Tässä koskessa tuntee oikeasti kalan voiman.

Joinakin kesinä kalaa on ollut mahdottoman paljon. Sellainen vuosi oli 2015.

– Silloin olisi melkein kalojen selkiä pitkin pystynyt kävelemään Ruotsin rannalle.

Hannun kanssa joelle saapunut Ulla Arkko ei kalasta, mutta viihtyy silti joella.

– Olen mukana ja samoilen ympäristössä. Täällä on mukava olla ja jutella ihmisten kanssa. Kipinävuorossa voi istuskella nuotiopaikalla tai kerätä lähistöltä risuja poltettavaksi.

Aloitushetkeä odotellessaan Arkko tekee tulet uusitulle leiripaikalle. Savu kiemurtelee verkkaisesti taivaalle. Ensimmäiset sääsket inisevät jo, ja herkimmät suhauttavat hyttysmyrkkyä.

Hannu ja Arkko ovat tulleet Matkakoskelle Göteborgin seudulta 1 400 kilometrin päästä. Suomessa vietetään tällä matkalla ainakin pari viikkoa,

– Matkakoskella pyydetään juhannukseen saakka. Suosikkipaikkani on tuossa Maasaaren alla, jossa ei ole väkeä ruuhkaksi saakka.

Paikallinen tarkkailee rauhassa

Nico Kauppila seurailee sivummalta innokkaimpien kalastajien touhuja.

– En vielä lähde tuonne kokeilemaan. Katson ensin miten muilla on kala pyynnillään.

16-vuotias ammattikoululainen asuu kesän mökillä. Hänellä ei ole kiire.

– Paikalliset tulevat kalaan vasta vähän myöhemmin. Nämä ensimmäiset päivät ovat enemmän kalaturistien varassa.

Matkakoskella on toista kesää käytössä vuorottelu heittopaikoilla. Kauppila malttaa odottaa, että pahin ruuhka menee ohi.

– Kun vesi laskee, voi rannasta kerätä omaksi tarpeeksi puntteja ja perhoja. Niitä jää melkoinen määrä rantakiviin alkukesän aikana.

Kauppila kaivaa kännykästään kuvan. Viime kesänä pyydetty vonkale on metrin mittainen ja painoi 14,8 kiloa.

Isosta kalasta selvästi ylpeä kalastaja ei listaa toiveita uusista saaliista, mutta aikoo olla kalalla pääosan kesästä.

– Lohestuksen lisäksi on isän kanssa lippovuoroja hoidettavana, tuleva sähköasentaja paljastaa.

Euran kolmikko on joella 20 tuntia

Kolme kaverusta on tullut Tornionjoelle kaukaa Eurasta jo sunnuntaita vasten yöllä reilut 700 kilometrin huikosen.

– Aloitukseen on mukava tulla. Tämä on sellainen jokakesäinen perinne meille, Joona Sukari sanoo.

Matkakoski ei ole kolmikon ainoa kohde. Kun kesä etenee, kolmikko suuntaa pohjoiseen.

– Tässä ollaan nyt ensin pari viikkoa. Välillä käyn viikon verran etelässä ja tulen takaisin, myöntää porukan isoimman lohen (20,1 kg) viime vuonna Matkakoskesta nostanut Sami Vartio.

Innokkaat kalamiehet pyytävät monenlaisia kaloja, mutta lohi on heille tärkein.

– Lohi on kalojen mersu, Joona Sukari vakuuttaa.

Lohenpyytäjä tarvitsee ennen kaikkea sisua.

– Kalassa ollaan 20 tuntia vuorokaudesta. Mökkimajoitus on onneksi tuossa lähellä, Topias Sukari kertoo.

Matkakosken kalastajille on kirjattu monta ohjetta eri puolille kalastuspaikkaa. Yöpyä ei saa sakon uhalla, lyijypainoja ei saa käyttää. Kalan tahallinen ulkopuolelta tartuttaminen eli rokastaminen on kielletty.

Koronakin näkyy rannan ohjeissa. Kalastajia muistutetaan kahden metrin turvaväleistä. Rantaviivaan on pystytetty kymmenen heittopaikkatolppaa, jotta välit pysyvät. Ruuhkaisina aikoina käytetään kiertävää heittojärjestystä, joka näyttää toimivan hyvin.

Euralaiset uskovat tarkkojen sääntöjen takaavan, että homma toimii.

Ensiheitot jo Kokemäenjoella

Raahelaiset Petri Haikara ja Pekka Lievonen ottivat vapaapäivän, että pääsevät aloitukseen.

– Kävin heittämässä tämän kesän ensiheitot jo viikko sitten Kokemäenjoella, mutta se jäi vain kokemukseksi, Lievonen myöntää.

Kalastus on tärkeä osa molempien kesää, eikä kilometrejä parane laskea. Rahaa kuluu polttoaineeseen ja lupiin.

– Luvat eri paikkoihin myös maksavat. Nytkin on lupiin mennyt jo useampi satanen, eikä vielä ole yhtään heittoa heitetty, Petri Haikara.

Eskarilainen otti omaa lomaa

Esikoululainen Jasu Wahlström lämmittelee nuotion loimussa Matkakosken Maanselässä isoveljensä Nikin kanssa. Pojat ovat tulleet matkakoskelle isänsä Riku Leppäsen kanssa.

– Pojat ovat konkareita kalareissuilla. Jasu otti viimeisen viikon eskarista vapaata, ja Niki on myös vapaalla viikon. Yön tunteina voi olla kylmä, mutta nyt nuotio riittää lämmittämään.

Leppäsen ovat Tornionjoelle kalaan houkutelleet jo vuosia sitten kalakaverit Teppo Tourila ja Ari Hakkarainen.

– Yleensä pyydämme tuossa vastarannalla, mutta sinne ei tänäkään kesänä pääse. Ruotsin ranta on jotenkin enemmän ollut meidän mieleen. Alkukesä on punttipyyntiä, mutta kesän edetessä myös uistellaan.

Wahlströmin veljekset eivät vielä ole ehtineet pyytämään, mutta Nikin komein kala on 12,8-kiloinen vonkale.

– Tämä on aivan mukavaa. Isi on saanut minuakin isomman lohen, Niki paljastaa.

Aloitukseen on päästävä

Paavo ja Teemu Siurua kalastavat alempana jokivarressa. Iiläiset isä ja poika ovat lähteneet kokeilemaan aloituksen tuntumaa heti ensimmäisenä yönä.

– Tämä Tornionjoki on semmoinen ottipaikka, ettei voi olla poissakaan. Aloitukseen oli pakko päästä, Paavo Siurua sanoo.

– Viime vuonna heti parilla heitolla tuli lohi, mutta nyt teettää enemmän töitä. Jos se sitten aamusta olisi paremmin syönnillä.

Lohikiima saa kalastajat ajamaan satoja jopa tuhansia kilometriä.

Matkakosken vedenkorkeutta on seurattu jo monta viikkoa. Puhelimella on vedenvirtaama tarkastettu jopa pari kertaa vuorokaudessa.

Kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta silti alkuilta ei tuo nykäisyäkään Matkakosken rantapyytäjille. Ehkä se odotettu lohi iskee kivien sijaan kiinni seuraavalla heittovuorolla.

Olikohan kalatutkijan arvio hyvästä tai ainakin kohtalaisesta lohikesästä oikea vai liian optimistinen?

– Isoa kalaa aina haetaan, Reino Hannu myöntää ja siirtyy seuraavaan heittopaikkaan.

Lapin Kansan kalakilpailuun voi osallistua verkossa.