Mitä on meneillään mereltä vaeltavan lohen ja taimenen palauttamiseksi Kemi- ja Ounasjokeen?
Yli viiden miljoonan euron edestä hankkeita, ilmenee Lapin Kansan kokoamasta listasta.
Rahalla kunnostetaan muun muassa koskia ja selvitetään kalanistutusten tehoa sekä kustannuksia. Hankkeet yltävät Kemijoen alimmalta padolta Isohaarasta aina Kittilän pohjoisosiin, Ounasjoen sivuhaaroihin.
Voimayhtiöt maksavat toimenpiteistä yli kaksi miljoonaa euroa. Loppu kustannetaan julkisilla varoilla, kuten maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmalla ja EU-rahoituksella.
Kemijoen sotien jälkeen energiantuotantoon valjastaneet Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima) vastaavat myös kalatalousvelvoitteesta, joka on vuodelta 1980.
Tutkimusten mukaan velvoitteen kuuluisi olla moninkertainen, jotta voimalaitosten vahingot vaelluskaloille tulisivat korvatuiksi. Siksi Lapin ely-keskus jätti jo maaliskuussa 2017 aluehallintovirastoon hakemuksen uudesta velvoitteesta.
Ely-keskuksen keskeisin vaatimus on, että yhtiöt rakentavat voimalaitospatoihinsa toimivat kalatiet ja alasvaellusratkaisut vaelluskaloja varten. Ely vaatii myös istutusten moninkertaistamista.
Nyt meneillään olevilla hankkeilla tehdään lähinnä pohjatyötä, kerätään tutkimustietoa ja ennallistetaan virtojen varsilla elinympäristöjä, joita ovat pilanneet myös uitto ja metsäojitukset.
Mitä istutetaan? Ja minne?
Missä iässä lohet ja taimenet olisi paras istuttaa? Kannattaako poikasten virikekasvatus? Ounasjoen sivujokiin Loukiseen, Aakenusjokeen ja Marrasjokeen istutetaan kolmena vuotena perättäin sama määrä mätiä, esikasvatettuja poikasia ja yksivuotiaita poikasia. Tuloksia selvitetään viitenä vuotena vaelluspoikasrysillä, jotka viritetään sivujokien alajuoksulle. Hankkeesta voit lukea Luonnonvarakeskuksen sivulta.
Lohta ja taimenta sivujokiin
Voimayhtiöiden omistama Voimalohi Oy istutti kevättalvella meritaimenen mätiä Laisentia- ja Meltausjoelle sekä merilohen mätiä Ounasjoen pääuomaan ja sivuhaaroihin Tepasto-, Vene- ja Lainiojokeen. Keväällä istutettiin 35 000 yksivuotiasta taimenenpoikasta Vähä- ja Louejokeen sekä 170 000 samanikäistä lohenpoikasta Ounasjokeen. Syksyn sähkökoekalastukset kertovat, miten istutustavat ja -paikat näkyvät tuloksissa.
Kosket ja suot ennalleen
Metsähallitus kunnostaa virtavesiä ja niihin kytkeytyviä valuma-alueita. Esimerkiksi taannoisia ojituksia korjataan nyt soita ennallistamalla. Uomia raivataan ja ennallistetaan muun muassa uiton jäljiltä. Tavoitteena on kohentaa vaelluskalojen lisäksi myös riistan elinympäristöjä.
Pilottikohteita on kaikkiaan kahdeksan, Lapissa Perttausjoki (Rovaniemi) ja Silmäjoki (Rovaniemi).
Virrat vanhaan asuun
Kemijokeen laskevan Raudanjoen vesistöalueella kunnostetaan puro- ja jokikohteita, joita on aikanaan muun muassa perattu uiton tarpeisiin. Metsähallitus vie soraa ja kiviä kutu- ja poikasalueille sekä puuainesta, jolla elvytetään kasvillisuutta ja hyönteiskantaa. Sivu-uomia avataan ja vesitetään poikastuotantoalueiden lisäämiseksi.
EU rahoittaa yhteishanketta
Lapin ely-keskus vastaa Kemijoen alaosalla suomalais-ruotsalaisesta yhteishankkeesta, jossa kartoitetaan 12 sivujoen tilanne ja kunnostetaan pilottikohteet. Lisäksi etsitään keinoja ja rahoitusta valuma-alueen metsäojitusten korjaamiseen. Luonnonvarakeskus selvittää taimenkannan genetiikkaa. EMRA-hankkeen alue yltää Rovaniemeltä Isohaaraan.
Kaivinkoneella koskeen
Kemijokeen laskevan Runkausjoen alaosaa kunnostetaan Kalasydän Oy:n ja Kemijoki Oy:n yhteishankkeena. Muun muassa kutu- ja poikasalueita muokataan ja sorastetaan, jotta lohi- ja taimenkannan elpyminen tuki-istutuksin ja luontaisesti olisi mahdollista.
Kalasydäntä testataan taas
Rovaniemellä kehitetty Kalasydän on hydraulinen laitteisto, joka vie kalat putkea pitkin ohi voimalaitospadon. Viime vuonna vajaat 400 lohikalaa nousi Kalasydämen kautta voimalaitoksen yläpuolelle. Kemijoki Oy jatkaa sen testausta kolmatta kesää ja suunnittelee samaan aikaan Taivalkosken alakanavan itärannalle noin 700 metriä pitkää kalauomaa, jota pitkin vaelluskalat ohittaisivat padon.
Miten pelastaa smoltit?
Kalasydän Oy on kehittänyt ja rakentanut Taivalkoskelle laitteiston, jolla pyritään ohjaamaan merelle laskeutuvat smoltit eli vaelluspoikaset ohi voimalaitospadon. Testikäyttö alkoi kesän alussa.
Montako lohta pyrkii jokeen?
Tutkimushankkeessa lohia ja taimenia pyydystetään ja vapautetaan merkittyinä takaisin. Näin selvitetään Kemijoen alimman padon Isohaaran alle nousevien lohien ja taimenten määrää sekä niiden hakeutumista voimalaitoksen kahteen kalatiehen ja Taivalkosken Kalasydämeen. Tutkimuksen toteuttavat Luonnonvarakeskus ja voimayhtiöiden omistama Voimalohi Oy.
Villejä vai istukkaita?
Ovatko Isohaaran kalateistä nousseet lohet ja taimenet istutettuja vai luonnossa syntyneitä? Muun muassa siihen haetaan tietoa näytepyynnillä, joka jatkuu neljättä vuotta Isohaarassa ja Taivalkosken alla.
Kumipyörillä Ounasjoelle
Lohia ja taimenia pyydetään Isohaaran alta ja kuljetetaan elävinä Kemi- ja Ounasjoen sekä sivujokien vapaisiin virtavesiin. Molempia kalatietä (Isohaara ja Vallitunsaari) kehitetään ja kunnostetaan.
Lähteet: Lapin liitto, Metsähallitus, ely-keskus.
Listattuja hankkeita on käsitelty Lapin liiton vaelluskalatyöryhmässä tai ne kuuluvat Metsähallituksen hankkeisiin. Kemi-Ounasjoen alueella voi olla käynnissä tai alkamassa muitakin virtavesihankkeita, joista ei ole saatu tietoa.
Vanha lohijoki
Kemijoki oli pitkään Euroopan tärkein lohijoki.
Maataloushallituksen kalatalousosasto selvitti vuonna 1960, että vuotuinen lohi- ja taimensaalis olisi ollut ennen patoamista keskimäärin 150 000 kiloa vuodessa. Vaelluskaloista pyydettiin runsaasti myös siikaa ja nahkiaista.
Vaelluskalojen luontainen elinkierto päättyi vuonna 1949, kun Isohaaran voimalaitos valmistui alajuoksulle.
Isohaaran rakentanaut Pohjolan Voima oli luvannut järjestää toimivan kalatien voimalaitoksen yli. Alussa tehtiin runsaasti kalojen ylisiirtoja.
1950-luvun alussa valmistunut kalahissi epäonnistui täysin, eikä kunnon kalatietä saatu. Vaikka Kemijoen lohen viljelyä ja istutuksia tehostettiin, kanta kuoli vähitellen sukupuuttoon.
Kemijoki Oy:n ensimmäinen voimalaitos (Petäjäskoski) kytkettiin valtakunnan verkkoon 1957.
Nyt Suomen kymmenestä suurimmasta vesivoimalaitoksesta (teho yli 100 MW) seitsemän on Kemijoen pääuomassa Kemijärven ja jokisuun välillä.
Nousu-ohjelma
Vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk) hallitus linjasi vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen kärkihankkeeksi.
Valtio tuki hankkeita vajaalla kahdeksalla miljoonalla eurolla 2016–2018.
Vuosina 2020–2023 vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista edistetään Nousu-ohjelmalla, johon valtio on varannut 12 miljoonaa euroa.
Avustus voi kattaa enintään puolet hankkeen kokonaiskustannuksesta. Ely-keskus myöntää avustuksen maa- ja metsätalousministeriön määrärahojen puitteissa.
Lapin liitto koordinoi Kemi-Ounasjoen vaelluskalatyöryhmää, joka käsittelee hankkeet valmisteluvaiheessa ja antaa lausuntonsa.
Vaelluskaloihin liittyviä hankkeita rahoittavat myös Metsähallitus, Euroopan unioni sekä voimayhtiöt Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima (Pohjolan Voima). Pienemmissä voi olla mukana myös kyliä ja osakaskuntia.