Lin­tuinf­luens­san tart­tu­mi­nen ih­mi­ses­tä toiseen vaatisi vi­ruk­sen muun­tau­tu­mis­ta – Vi­ro­lo­gian pro­fes­so­ri: mah­dol­li­suuk­sia tau­dil­le ei kannata antaa

Lokit ja torin ravintolat. Naurulokki, lokki, lintu, linnut.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Lintuinfluenssa tarttuu vielä harvoin ihmisiin, mutta mitä vaatisi, että se voisi levitä helpommin myös ihmisiin, sekä tarttuisi ihmisestä toiseen?

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo, että tuoreet lintuinfluenssatapaukset ovat olleet lieviä. Taudin tarttumiseen on myös tarvittu hyvin runsas altistus, esimerkiksi siipikarjatilalla.

– Samankaltaisia H5N1-tyypin viruksia on viime vuosikymmeninä tarttunut ihmisiin noin 200 kertaa. Siinä joukossa on myös hyvin vakavia tapauksia, mutta kyseessä ei ole täysin sama virus.

Sakselan mukaan virus tarvitsee vielä paljon adaptoitumista, jotta se leviäisi ihmisten välillä.

Muutamia piirteitä tunnetaan sen osalta, mitä muutoksia virus tarvitsisi. Asiaa on selvitetty maailmalla kokeellisilla malleilla freteissä, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin minkit.

– Minkit ovat alttiita tavalliselle ihmisen influenssalle. Eli jos minkki saisi ihmis- ja lintuinfluenssan, ja ne onnistuisivat keskenään sekoittumaan, olisi se potentiaalisesti vaarallista, Saksela kertoo.

Siitä huolimatta virukselle ei kannata antaa minkäänlaista mahdollisuutta muuntumiseen. Tämän takia juuri minkit ja lintuinfluenssa ovat myös ihmisten kannalta huono yhdistelmä.

Käytännössä muutokset voivat tapahtua pikku hiljaa, tai sitten kahden viruksen vaihtaessa ominaisuuksia samassa isännässä.

Jälkimmäisessä tapauksessa ihmisen immuunijärjestelmälle vieras lintuinfluenssa voisi ottaa geenejä ihmisen influenssaviruksesta. Tällainen virusten kohtaaminen voi tapahtua esimerkiksi sioissa.

Ilmoita asiavirheestä