Met­sä­kiis­ta kytee edel­leen Aa­lis­tun­tu­rin met­sis­sä – Ak­ti­vis­ti ei lupaa, etteikö hak­kui­ta kes­key­tet­täi­si uu­des­taan, Met­sä­hal­li­tus har­kit­see jät­ti­kor­vaus­ten ha­ke­mis­ta

– Tammikuun puolivälin kieppeillä aloitettiin hakkuut ja sen jälkeen ne on keskeytetty viidesti ulkopuolisten toimesta. Tällä hetkellä hakkuutyöt jatkuvat suunnitelmien mukaisesti, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki kertoo.

Poliisi lopetti aktivistien mielenosoituksen, kuten se on tehnyt joka kerta aiempien mielenosoitusten kohdalla.

Tällä kertaa kolmijalkojen päälle kavunneet mielenosoittajat saatiin alas moottorisahoja käyttämällä.

Viisi mielenosoittajaa päätyi Rovaniemen poliisivankilaan yöksi ja sai sakot niskoittelusta poliisia vastaan.

Mielenosoituksessa paikalla ollut Metsäliikkeen jäsen, Elokapinassa vaikuttava Theo Levlin vastaa puhelimeen jossain Aalistunturin lähistöllä.

Hän ei ollut yksi putkaan päätyneistä.

– Olin paikalla tukijoukoissa kuvaamassa ja tarkkailemassa tilannetta.

Levlin ei kerro, jatkavatko mielenosoittajat vielä toimintaansa alueella.

– Seuraamme hakkuiden jatkumista ja koitamme olla hereillä.

Tuntematon Aalistunturi

Liki tuntematon Aalistunturi nousi median otsikoihin alkuvuodesta, kun liikehdintä sen ympärillä alkoi Metsähallituksen ilmoitettua omatoimisesti hakkuista alueella.

Todellisuudessa metsäkiistan varhainen kipinä oli syttynyt jo kaksi vuotta aiemmin tammikuussa 2021, kun Metsähallitus oli tehnyt ensimmäiset metsänkäyttöilmoitukset alueelle. Paljon puhuttu Aalistunturin kansallispuistoaloite juontaa juurensa näihin ilmoituksiin, sillä kevättalvella 2021 jätetyn aloitteen yhdeksi perusteeksi mainittiin hakkuu-uhka.

Myllymäen mukaan hän ei toimisi Aalistunturin asiassa toisin, vaikka siitä onkin kehittynyt lähiaikojen yksi eniten julkisuutta saaneista metsäkiistoista.

– Kaikki julkinen keskustelu, mikä liittyy meidän toimintaan sekä myös meidän toiminnan haastaminen, on hyvä asia. Sen kautta pystymme kehittämään toimintaamme. Aalistunturin hakkuita on tarkasteltu monista eri näkökulmista ja monissa eri medioissa ja meidän toimintatapa on kestänyt hyvin tämän tarkastelun.

Levlin on asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa Metsähallitus syyllistyy salailuun, kun se ei kerro puiden ostajaa eikä ole avoin luontokartoitusten osalta.

– Demokratisen järjestelmän omistuksessa olevan yhtiön datan pitää olla avointa yhteiskunnalle, jotta näemme mitä se tekee.

Myllymäen mukaan Metsähallitus on valmistellut hakkuita puolitoista vuotta ja huomioinut palautteen ja luontokartoitukset osana suunnitelmia.

– Puukauppoihin liittyvät asiat ovat meidän ja asiakkaiden välisiä sopimusasioita, joita emme ole lähteneet avaamaan ulospäin.

Ristiriitojen metsät

Metsähallituksen suunnittelemien 400 hehtaarin hakkuista on hakattu aluejohtaja Myllymäen mukaan yli puolet.

– Hakkuut ovat talvitoiminta-aluetta ja ne olisi hyvä saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä ennen kuin talvitiestö sulaa. Olemme töistä noin viikon ajallisesti jäljessä keskeytyksien takia.

Myllymäen mukaan keskeytykset ovat aiheuttaneet Metsähallitukselle ja yrittäjille noin 15 000 euron tappiot per keskeytetty vuorokausi.

Viikon keskeytyksessä puhuttaisiin siis noin 100 000 euron tappioista.

– Kun työt on tehty loppuun, niin arvioimme mahdollisen haitan suuruuden ja sen jälkeen teemme päätöksiä, lähdemmekö mahdollisesti viemään vahingonkorvausasiaa eteenpäin.

Levlinin mukaan Metsäliikkeen ajatukset Aalistunturin tapahtumista ovat kaksijakoiset.

– Olemme pettyneitä siihen, että Metsähallitus ei ole reagoinut tähän lopettamalla hakkuita. Se herättää huolta tulevien tapausten kannalta. Toisaalta näemme, että julkinen keskustelu valtion metsien käytöstä on muuttunut tämän tapauksen osalta. On ehkä normalisoitunut se idea siitä, että valtion metsien päätarkoitus voi olla muutakin kuin sellukattiloiden ruokkiminen.

Myllymäki puolestaan haluaa muistuttaa Metsähallituksen toimivan haastavassa toimintaympäristössä.

– Metsiin kohdistuu tällä hetkellä todella paljon ristiriitaisia toiveita ja kaikkea niitä ei voida saavuttaa. Valtio omistajana lopulta määrittelee sen, miten valtion metsäomaisuutta käytetään.

Lue lisää: Poliisi esti ku­vaa­mi­sen Aa­lis­tun­tu­rin mie­len­osoi­tus­pai­kal­la maa­nan­tai­na – "Po­lii­si uhkasi ottaa tar­vit­taes­sa kamerat voi­ma­kei­noin pois"