Aurinkopaneelit toimivat Lapissa siinä missä eteläisemmässäkin Suomessa, sanoo valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan erityisasiantuntija Teemu Kettunen.
Kylmyys ei ole este aurinkopaneeleille, päinvastoin. Kettusen mukaan kylmä aurinkopaneeli tuottaa paremmin sähköä kuin lämmin.
Jos aurinkopaneeli ei ole lumen peitossa, mutta sitä ympäröivä maa on, heijastaa lumi valoa paneeleihin ja lisää sähköntuottoa.
Tämä tasaa myös sähköntuottoeroja etelän ja pohjoisen välillä.
– Siksi esimerkiksi huhtikuu voi olla yksi parhaimpia kuukausia sähköntuotannon kannalta Lapissa. Parempi kuin etelässä.
Pohjoinen ei juuri häviä etelälle
Suurinta sähköntuotto on aurinkoiseen vuodenaikaan. Tällöin esimerkiksi viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmä tuottaa päivän aikana noin 30 kwh sähköä.
Motivan tilastojen mukaan Helsingissä etelään suunnatulle aurinkopaneelille tulee auringonsäteilyä vuositasolla noin 1 200 kilowattituntia (kWh) per neliö. Sodankylän korkeuksilla vastaava säteily on noin 1 000 kWh per neliö.
Pohjoisen yötön yö ei silti tarkoita, että paneelit tuottaisivat sähköä yötä päivää.
– Aurinkopaneelit suunnataan tyypillisesti etelään. Yöllä aurinko paistaa pohjoisesta, joten ei paneeli silloin tuota sähköä, Rovakairan verkkopäällikkö Marko Haaranen sanoo.
Haarasen mukaan on toki olemassa järjestelmiä, jotka liikuttaisivat paneeleita auringon mukaan.
– Suoraan voi kuitenkin sanoa, että sellaiset laitteet ovat aika epäkäytännöllisiä ja kalliita. En usko, että niitä on ainoatakaan meidän alueellamme.
Kannattaako vai ei?
Keskimäärin Rovakairan verkossa oleva sähkölämmitteinen omakotitalo käyttää Haarasen mukaan päivän aikana noin 30–50 kilowattituntia sähköä, kun mukaan lasketaan myös talvikuukaudet.
– Kesällä sähköä tarvitaan yleisesti vähemmän. Silloin sähköä käytetään ehkä vain jääkaappiin ja lämminvesivaraajaan, Haaranen sanoo.
Kettusen mukaan onkin mitoituskysymys, kannattaako aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Lapin korkeuksilla vai ei.
– Omaa sähkönkulutusta kannattaa vertailla tuntitasolla valoisten kuukausien aikaan. Kuluuko aurinkosähköä riittävästi silloin, kun järjestelmä ylipäänsä tuottaa sähköä? hän sanoo.
Harkitse, jos kulutus vähäistä
Aurinkosähkö ei välttämättä ole paras ratkaisu, jos sähkönkulutus valoisaan vuoden- ja vuorokauden aikaan on hyvin vähäistä.
Haarasen mukaan viime vuosina sähkön kesäkulutus on lisääntynyt muun muassa sähköautojen ja viilennykseen tarkoitettujen ilmalämpöpumppujen myötä.
– Sellaisessa taloudessa omat aurinkopaneelit voivat tuoda jo merkittävän säästön sähkönkulutukseen.
Rovakairan tilastojen mukaan kesäisin varsin tyypillinen rovaniemeläinen sähkölämmitteinen omakotitalous käyttää sähköä noin 10–30 kWh päivässä.
– Sellaiseen kulutukseen esimerkiksi teholtaan viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmä riittäisi oikein hyvin.
Motivan mukaan aurinkosähköjärjestelmien avaimet käteen -hinnat ovat viime vuosien aikana laskeneet jopa viidenneksen. Hintojen lasku riippuu kuitenkin järjestelmän koosta. Omakotitaloon sopivat pienemmät laitteet ovat viime vuodesta jopa kallistuneet.
Toisaalta, kun hintoja vertailee pidemmällä aikavälillä, on suunta silti alaspäin.
– Järjestelmien hinnat saattavat olla nyt hieman kalliimpia kuin vielä reilut kaksi vuotta sitten, mutta silti halvempia kuin vielä toissa vuonna, Motivan erityisasiantuntija Teemu Kettunen sanoo.
Komponenttipula voi nostaa hintoja
Komponenttien maailmanlaajuiset saatavuusongelmat vaikuttavat tällä hetkellä myös aurinkosähköjärjestelmien saatavuuteen ja hintoihin. Myös kuljetuskustannusten nousu voi Kettusen mukaan näkyä hinnoissa.
Rovakairan kehitysjohtaja Marko Haarasen mukaan itse paneelit ovat varsin halpoja. Ne eivät kuitenkaan toimi ilman invertteriä, joka muuttaa tasavirran vaihtovirraksi.
Komponenttipula voi ainakin hetkellisesti nostaa hintoja inverttereillä, jotka muutoinkin ovat aurinkovoimalan kalleimpia komponentteja.
Kalleudestaan huolimatta invertteri on usein myös aurinkovoimalan heikoin osanen. Kun aurinkopaneeleille luvataan usein jopa 25 vuoden toimintaikää, tehoelektroniikan kestävyys on Haarasen mukaan vain noin 10 vuotta.
– Jos juuri nyt on pientuotantoa hankkimassa, kannattaa tehdä hintavertailua ja ylipäänsä tarkistaa, onko niitä edes saatavilla. Uskoisin, että pitkällä tähtäimellä hinnat tippuvat vielä paljon. Näkisin, että tulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jolloin käytännössä jokaisen kannattaisi hankkia oma aurinkopaneelijärjestelmä, Haaranen toteaa.
Vinkit aurinkosähkönostajalle
Laske tarkkaan, kuinka paljon voisit hyötyä aurinkosähköstä.
Kun valitset järjestelmää, tarkista myyjäyrityksen referenssit. Yrityksen tiedot on helppo tarkistaa esimerkiksi, jos toimija on mukana luotettava kumppani -palvelussa.
Pyydä tarjouksia eri yrityksiltä ja vertaile esimerkiksi järjestelmän tehoa ja takuuta. Älä hyväksy tarjousta nukkumatta yön yli.
Usko hälytyskellojasi, jos vaikkapa ovelta ovelle -myyjä kauppaa palvelua kalliiseen hintaan. Myös Suomessa on liikkeellä palveluntarjoajia, joiden pyytämät hinnat ovat moninkertaisia verrattuna kilpailijoihin.
Sopimus sähkönmyynnistä on tehtävä oman sähkönmyyjän kanssa, sillä itse verkkoyhtiö ei lain mukaan saa sähköstä hyvitystä maksaa.
1.1.2023 lähtien sähkön pientuottajan asema paranee: jos kuluttajalle tulee saman tunnin aikana sekä sähkön kulutusta että tuotantoa, kulutuksesta ei enää laskuteta erikseen, vaan se vähennetään tuotosta. Sähkön pientuottaja välttyy näin kyseisen kulutustunnin sähkönsiirtomaksulta ja sähköverolta.
Motivan mukaan on tapauskohtaista, kuinka nopeasti järjestelmä haukkuu hintansa takaisin säästöissä.
Lapissa noin viiden kilowatin kokoisen aurinkosähköjärjestelmän saa aurinkosähköäkotiin.fi-sivuston mukaan noin 5 400–8 500 eurolla. Sen saisi säästönä takaisin eri laskelmien mukaan noin 13 vuodessa.