Auringonkukkaa, ruiskaunokkia, hunajakukkaa. Siemenet lentävät peltoon Mikko Hyvärisen pyöräyttäessä veivattavaa kylvökonetta. Haravan varressa Anitta Heikkinen, Tanja Jylänki ja Kalle Hellström huolehtivat niiden peittymisestä multaan.
Tänä kesänä Liminganlahden luontokeskuksen viereiselle pellolle kasvaa monivuotinen luonnonkukkaniitty sekä yksivuotinen maisemaniitty. Niityt ovat tärkeitä maisemallisesti, mutta auttavat ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja pölyttäjien säilyttämisessä.
Proagria Oulussa maisema-alueiden asiantuntijana toimiva Hellström kertoo pölyttäjäkadon olevan jo arkipäivää Keski-Euroopassa.
– Luonnonniitty on pörriäisten lisäksi elinpaikka hyönteisille ja perhosille. Ne kaikki vaativat avointa ympäristöä ja mesikasveja.
Aiemmin luonnonniittyjä riitti lakeudellakin. Sitten maatalous on tehostunut ja muuttunut, eikä karjan kesälaitumina toimivia niittyjä juurikaan ole. Kehitys halutaankin kääntää toiseen suuntaan. Vanhojen niittyjen ennallistamiseen on mahdollisuus saada tukea EU:lta.
– Rannikkoalueelta olemme saaneet merenrantaniittyjä hoidon piiriin, mutta sisämaassa niityt ovat vähentyneet. Tukea voi saada niittyihin, jotka ovat olleet karjalaitumena ja jotka otetaan uudelleen käyttöön.
Hyvärinen toimii Nousevan rannikkoseudun rahoittaman Ilmastoviisaat kylät -hankkeen projektikoordinaattorina. Hankkeen tiimoilta vastaava peltoprojekti on tehty Raahen Olkijoella. Ensi viikolla vuoro on Vihannissa.
– Monelle luonnonkukkaniityllä on maisemallinen ja elämyksellinen arvo, mutta hyvin moni on kiinnostunut asiasta myös luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Maaseudun ihmiset tekevät tosi paljon ympäristö- ja ilmastotyötä. Emme vain pidä siitä ääntä tai tee numeroa. Ehkä etelän suuntaan voisi huudellakin enemmän.
Limingan kunnan omistamasta ja Liminganlahden Ystävät ry:n (LiLy) vuokraamasta kolmen hehtaarin peltoalueesta kylvettiin lauantaina noin puolet. Maaseudun sivistysliiton hankkimia yksivuotisia siemeniä kului parikymmentä kiloa. LiLy on kustantanut pellolla tarvittavat konetyöt sekä ostanut monivuotisia siemeniä.
Sen lisäksi, että pellosta tehdään monivuotinen luonnonkukkaniitty, halutaan pellon keskelle kävelypolku ja reunaan noin 3 000 neliön kosteikkoalue. Sen rakentamiseksi yhdistys on hakenut rahoitusta. Kosteikon lisäksi tarvittaisiin alueelle mahdollinen silta tai laituri.
Alue tulisi olemaan oppimisympäristö kosteikkorakentamiseen ja luonnon monimuotoisuuteen niin koululaisille kuin esimerkiksi Proagrian ja elyn asiakkaille.
Kalle Hellström muistuttaa, että luontoa voi muistaa, vaikkei vanhaa niittyä omistaisikaan. Esimerkiksi omalta pihalta voi jättää pienen läntin luonnontilaiseksi. Omaa luonnonkukkaniittyä varten kannattaa etsiä kuivin kohta pihamaalta. Kun maa käännetään, ei pohjalle saisi jättää monivuotisten kasvin juuria. Ja jos kylvää siemenet suoraan heinikkoon, tukahtuvat niittykasvit heiniin.
– Kaikki luonnon monimuotoisuutta lisäävät toimet ovat tärkeitä. Pölyttäjien kannalta kohokit, kaunokit ja kellokasvit ovat hyviä, hän toteaa.
Juttu jatkuu faktan jälkeen.
Ehkäisee luonto- ja hyönteiskatoa
Liminganlahden yksivuotinen maisemapelto ja monivuotinen kukkaniitty käsittää yhteensä kolmen hehtarin suuruisen pelto-alueen. Pellon omistaa Limingan kunta.
Niitty perustetaan rantaniittyjen läheisyydessä sijaitsevalle viljelykäytössä olleelle peltomaalle.
Lauantaina pellolle kylvettiin siemeniä 20 kiloa.
Kylvöpäivän koordinoi Liminganlahden ystävät ry yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton, Nousevan Rannikkoseudun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten / ProAgria Oulun, Metsähallituksen, kunnan, Lakeuden luonnon ja Limingan 4H:n kanssa.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisille tapahtuma oli osa Luontotekoja-kampanjaa.
Kukkaniityn perustaminen ehkäisee luonto- ja hyönteiskatoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Näin teet oman niityn
Niityn perustamisen voi aloittaa keväällä tai syksyllä.
Helpointa on kehittää niitty jo olemassa olevaan, vettä hyvin läpäisevään paikkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi rinne, tienpientare, tai viljelykäytöstä poistettu pelto.
Aluksi muokkaat maan, sitten kylvät. Paras sää kylvämineen on puolipilvinen.
Kukkiva niitty tarvitsee ennen kaikkea valoa, joten valitse etelään tai länteen antava avoin tila.
Raivaa pois varjostavat puskat ja pensaat.
Joutomaalle kehitetty luonnonniitty on samalla suomalaisen perinnemaiseman kulttuuriteko, mutta pölyttäjät kiittävät puutarhan pienestäkin kukkivasta niittynurkkauksesta.
Siemensekoituksia on tarjolla paljon, mutta suosi kotimaista. Ne menestyvät parhaiten Suomessa.
Limingan 4H istuttaa kukkaniityn reunalle ensimmäisellä kesäleirillään pihlajia suojapuiksi. Taimet tulevat Maaseudun sivistysliitolta.
– Aloitamme viikon leirin 5. kesäkuuta. Puiden istuttamisen lisäksi ohjelmassa on muun muassa erätaitojen harjoittelua. Nyt ilmoittautuneita on 13, parikymmentä mahtuisi mukaan, Limingan 4H:n toiminnanjohtaja Anitta Heikkinen kertoo.
4H järjestää Limingassa kesällä päiväleirejä kaikkiaan seitsemän viikon ajan.
Lauantaina kylvöpäivän yhteydessä oli tarjolla talkoilun ohella tietoa luonnonkukkaniityistä ja niiden perustamisesta. Tapahtuman järjesti Liminganlahden Ystävät ry yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton, Nousevan Rannikkoseutu ry:n, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten, Proagria Oulun, Lakeuden Luonto ry:n, Limingan 4H:n, Metsähallituksen ja Limingan kunnan kanssa.
Sunnuntaina 18. kesäkuuta Liminganlahden luontokeskuksella juhlistetaan pienimuotoisesti Luonnonkukkien päivää. Teemapäivän tämän vuoden teemalajina on mustikka.
Kasviteemaisen opastuksen järjestää Lakeuden luonto ry. Samana päivänä luontokeskuksen sisätiloissa pääsee kuulemaan ilmaiseksi luontovalokuvaaja Erkko Badermannin kuvista. Kuvaesitys liittyy kesäkuun vaihtuvaan näyttelyyn, jossa pääosassa ovat Badermannin kuikka- ja kotkakuvat.
Luontokeskus on avoinna päivittäin kello 10–18 syyskuun loppuun saakka. Ainoan poikkeuksen tekee juhannus.
Ja jos et vielä tiennyt, niin Liminganlahti on yksi Euroopan tärkeimmistä lintukosteikoista. Siellä kymmenet tuhannet linnut levähtävät, ruokailevat ja pesivät maankohoamisen muovaamalla alueella.
– Näkyvin lintumuutto alkaa olla toukokuun lopulla ja kesäkuussa jo ohi lintujen jatkettua matkaansa pesimäseuduilleen, mutta meillä luontokeskuksella riittää tekemistä ja nähtävää myös muuttolintukauden ulkopuolella. Jo pihan uutta puutarhaosastoa Kukkalaa kauniine kasveineen ja perhosineen kannattaa tulla ihastelemaan, toteaa virkistyskäytön asiantuntija Joni Partanen Metsähallituksen tiedotteessa.