Len­to­muu­ra­hai­set ovat lop­pu­ke­sän eri­koi­nen ilmiö – Pro­fes­so­ri se­lit­tää, miksi muu­ra­hai­sil­le kasvaa siivet

Muurahaiset ja siivet voi tuntua oudolta yhdistelmältä. Siivet kuitenkin kasvavat muurahaisille hyvästä syystä.

Kuvassa on kekomuurahaisia, joista kooltaan isoin on kuningatar Arkistokuva.
Kuvassa on kekomuurahaisia, joista kooltaan isoin on kuningatar Arkistokuva.
Kuva: Pekka Peura

Lentäviä muurahaisia tavataan etenkin loppukesästä paikoin sankkoinakin parvina. Tänä vuonna sateet ovat kuitenkin vaientaneet ilmiötä, missä lähes kaikki lentokykyiset yksilöt lähtevät yhtä aikaa ilmaan.

Muurahaiset innostuvat lentämään vasta, kun sää on riittävän lämmin ja tyyni.

– Muurahaiset tarvitsevat lämmintä ja tyyntä säätä lähteäkseen. Tänä kesänä on ollut aika ajoin viileää ja sateista. Pieniä häntiä voi vielä tulla, mutta ei enää näyttäviä ja yhtä aikaa isolla alueella tapahtuvia, Oulun yliopiston evoluutiobiologian professori ja muurahaistutkija Heikki Helanterä kertaa.

Muurahaiset ja siivet voi tuntua oudolta yhdistelmältä. Siivet kasvavat muurahaisille hyvästä syystä.

– Sen takia, että muurahainen etsii uuden pesän.

Professori Heikki Helanterä Oulun yliopistosta tutkimassa muurahaispesää Oulussa Iskon alueella. Arkistokuva.
Professori Heikki Helanterä Oulun yliopistosta tutkimassa muurahaispesää Oulussa Iskon alueella. Arkistokuva.
Kuva: Pekka Peura

Suomessa on noin 60 eri muurahaislajia, joista kekomuurahaisia on viisi toisiaan muistuttavaa. Lajista riippuen yksilöt perustavat omin päin oman pesän tai yrittävät tunkeutua olemassa olevaan pesään.

– Toukkavaiheen ravinnosta ja kasvuvaiheesta riippuen osa niistä kehittyy siivekkäiksi kuningattariksi ja osa pienempikokoisiksi työläisiksi.

Uuden pesän löytäminen on evoluutioprofessorin mukaan elinehto.

–  Siivekkäät muurahaisyksilöt lähtevät parittelulennolle. Sen jälkeen koiraat kuolevat ja kuningattaret lähtevät etsimään uutta pesäpaikkaa.

Tarve siiville loppuu parittelun jälkeen.

– Ne pudottavat siipensä ja elävät loppuelämänsä siivettöminä, myös pesään jääneet siivekkäät.

Mauriaisen eli sokerimuurahaisen siivekkäistä yksilöistä kehittyy kesän lopulla lentomuurahaisia. Kuvassa on parittelulennolle valmistautuva koiras, joka on kuningatarta pienempi.
Mauriaisen eli sokerimuurahaisen siivekkäistä yksilöistä kehittyy kesän lopulla lentomuurahaisia. Kuvassa on parittelulennolle valmistautuva koiras, joka on kuningatarta pienempi.
Kuva: Arnstein Staverløkk

Talvehtimisen jälkeen vanhat kuningattaret ryhtyvät munimaan maalis–huhtikuusta alkaen.

– Parittelulennoille lähteneet nuoret kuningattaret ja koiraat ovat syntyneet tänä keväänä munituista munista.

Helanterä on törmännyt ihmettelyyn siitä, kommunikoivatko muurahaispesät keskenään parittelulennon ajankohdasta.

– Sellaista kysytään usein, mutta ei siinä mitään sellaista ole. Ainoastaan sääolosuhteet ja lähtövalmius ratkaisevat. Jos säät eivät ole suosineet pitkään aikaan, kaikki saattavat lähteä isollakin alueella yhtä aikaa, Helanterä toteaa.

FAKTA

Lentomuurahaiset pähkinänkuoressa

Suomessa elää noin 60 muurahaislajia.

Lentomuurahaiset eivät ole oma lajinsa, vaan muurahaispesien siivekkäitä kuningattaria ja koiraita.

Nyt näkyvimmin parveilevat mauriaiset eli sokerimuurahaiset.

Viileä ja sateinen kesä voi viivästyttää parveilua, jolloin suuri määrä muurahaisia lähtee liikkeelle samana päivänä.

Elokuussa voi näkyä myös pienempiä punaruskeita viholaisia, joiden parveiluaika on myöhemmin.

Lähde: Oulun yliopiston evoluutiobiologian professori ja muurahaistutkija Heikki Helanterä
Ilmoita asiavirheestä