Hyvillä tuu­lil­la hurjaa kyytiä

Maanantaina aamupäivällä sää on sen verran lauhaa, että jäälle tarkenee mennä. Tuuli on puuskittaista, mutta mittari näyttää nollaa. Lumisateen piti alkaa vasta iltapäivällä, mutta pieniä valkoisia hiutaleita tulee jo nyt vaakasuoraan vasten kasvoja.

Leijahiihtäjä Janne Luoto ei lähtisi normaalisti harjoittelemaan näin puuskittaisessa tuulessa, mutta juttua varten hän levittää leijansa ja antaa tuulen viedä.

Kuka tahansa ei voi lähteä leijailemaan kylmiltään. Leija on sen verran iso, että tuuli tekee siitä kokemattomissa käsissä arvaamattoman.

Parhaimmillaan leija voi kiihdyttää suksilla kulkevan kuskin vauhdin jopa sataan kilometriin tunnissa.

– Leijoissa on niin isot voimat, että turvajutut on hyvä käydä läpi. Näissä leijoissa on kovissa puuskissa toista tonnia vetoa. Siinä ei satakiloinen ukko paina mitään perässä.

Luoto aloitti lajin harrastamisen kymmenisen vuotta sitten. Ensimmäisiin kisoihinsa hän lähti muutama vuosi sitten. Nyt takana ovat kahden SM-kisat ja pian edessä ensimmäiset MM-kisat.

Ensimmäisissä SM-kisoissaan hän oli neljäs ja viime vuonna kolmas.

– Viime vuonna oli vähän epäonnea matkassa, sain kuudesta erästä vain neljästä pisteitä ja olin silti kolmas. Antoi vähän luottoa, että vauhtiakin on.

Hyvillä tuulilla autoa nopeammin

Kun Luoto lähtee leijansa ja suksiensa kanssa jäälle, hän ei aina treenaa. Joskus hän lähtee jäälle ihan vain turistina. Luoto saattaa napata eväät mukaan ja leijailla vaikka Hailuotoon. Sinne pääsee hyvillä tuulilla kuulemma noin tunnissa, eli nopeammin kuin autolla.

Hän kuvailee pitävänsä vauhdista, mutta olevansa samalla myös jonkinlainen seikkailija.

– Vauhti tuntuu paljon kovemmalta kuin laskettelurinteessä, mutta jotenkin tuntuu, että siinä hermo lepää. Moni olisi varmasti kauhuissaan, motocrossiakin harrastanut Luoto naurahtaa.

MM-kisat järjestetään maaliskuun puolivälissä Kajaanissa Oulujärven jäällä. Luoto sanoo, että varsinkin Ruotsista tulee taitavia yksilöitä, mutta kaikki on mahdollista. Osanottajia leijahiihtoon tulee muutamia kymmeniä eri puolilta maailmaa.

Luodolla on mahdollisuus vaikka kahteenkin mestaruuteen, sillä Kajaanissa kisaillaan ensin muutaman päivän ajan regattatyyppistä kilpailua ja viimeisenä kisapäivänä kamppaillaan vielä kahden tunnin maraton.

– Mitali on mielessä, mutta kisa on kisa. Ja siinä on aika paljon muuttujia aina. Miten olosuhteet sattuvat kohdalle, miten onnistuu ja miten kunto kestää. Lähdetään katsomaan, mihin se vauhti riittää.

Vähän isompi leijaratkaisu huonosti lentäneiden tilalle

Luoto löysi leijahiihdon perinteisen leijan lennättämisen kautta. Hän oli ostanut lapsilleen jotkut halvat leijat, joita perhe yritti lennättää rannassa. Eiväthän ne mihinkään lentäneet, joten perheenisä alkoi miettiä vähän isompaa leijaratkaisua. Ensin hän tilasi Kiinasta Ikean kassin kokoisen leijan, joka teki jo suuren vaikutuksen.

– Sitä oli vallan mukava lennättää. Kovemmalla tuulella lennätettiin rannassa sitä, ja se nyppäsi vähän miestä ilmaan.

Pian sen jälkeen Luoto lähti kokeilemaan leijahiihtoa jäälle.

– Laskeskelin, että olen kiertänyt tässä kymmenen vuoden aikana puolet maapallon mitasta – tässä Perämeren alueella. Pisin rundi, mitä olen yksittäisen reissun aikana tehnyt, oli 287 kilometriä.

Merenjään alusta on nyt varsin hyvä. Lunta on sopivasti, eikä jäässä ole juuri töyssyjä.

Tällä kertaa Luoto ei kuitenkaan lähde sen enempää treenaamaan. Iltavuoro tehtaalla kutsuu, mutta kunhan MM-kisat lähestyvät, päivänvalo lisääntyy ja kevät etenee, tulee Luoto viihtymään jäällä leijan kanssa entistä enemmän. Raahen edustan jääolosuhteita hän kehuu parhaiksi mahdollisiksi.

– Käyn treenaamassa 2–4 kertaa viikossa. Enempikin tekisi mieli treenata, mutta sen verran tuo ikä pistää jo vastaan, etteivät lihakset palaudu enää. Vetää niin jumiin reidet, että on ihan pakko pitää lepopäiviä, että saa jalat palautumaan.