– Lintuinfluenssatilanne on vakavampi Suomessa, mitä se on ollut ikinä, Ranuan eläinpuiston intendentti ja eläinlääkäri Heini Niinimäki sanoo.
Suomessa on kesä–heinäkuussa todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Kesän aikana tautia on todettu etenkin lokkilinnuista.
– Tällä hetkellä pohjoisin löydös luonnonvaraiselta linnulta on Taivalkoskelta merikotkasta, sanoo Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu.
Taivalkoski sijaitsee linnuntietä noin 30 kilometrin päässä Lapin maakunnan etelärajasta. Sen vuoksi Lapissakin on syytä olla tarkkana lintuinfluenssan varalta.
– Kyllä sitä on eri puolilla maata, eikä siltä ikävä kyllä olla turvassa missään puolella Suomea.
Vajaan sadan kilometrin päässä löytöpaikasta Ranuan eläinpuistossa seurataan tarkasti lintuinfluenssatilannetta. Toistaiseksi Ruokavirasto ei ole asettanut lintuinfluenssaa koskevia määräyksiä Lappiin.
– Tällä hetkellä ei ole ollut tarvetta tehdä massiivisia toimenpiteitä, sillä meidän linnut ovat normaalistikin omissa aitauksissaan ja sisällä käy vain henkilökunta, Niinimäki kertoo.
Niinimäen mukaan jokaisen linnun terveyttä tarkkaillaan päivittäin.
– Tämä on oikeasti todellinen uhka, joka jokaisen linnunpitäjän pitää tosissaan ottaa huomioon.
Taivalkosken petolinnun löydös kertoo Kiviruusun mukaan siitä, että tautia on muissa luonnonvaraisissa linnuissa. Petolintu on saanut viruksen syömällä sairastuneita lintuja.
Siipikarja suojattava myös Lapissa
Ruokavirasto perusti torstaina eläintautilain nojalla tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Vyöhykkeellä on kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja.
Tartuntavyöhykkeellä pitää lisäksi välttää käymistä eläinsuojassa. Jos sinne on mentävä, henkilön tulee pukeutua vain kyseisessä suojassa käytettäviin suojavaatteisiin ja jalkineisiin.
Erityistä huomiota pitää kiinnittää käsihygieniaan, ja lintujen rehut ja kuivikkeet on suojattava kosketuksilta luonnonvaraisten lintujen kanssa.
Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja ja vankeudessa pidettävät linnut suojataan huolellisesti myös muissa osissa maata – näin ollen myös Lapissa.
– Linnut on syytä suojata kosketuksilta luonnonvaraisiin lintuihin ja tämä suojaus on syytä tarkistaa ihan joka puolella Suomea.
Kiviruusu kertoo, että lintujen suojaus on normaali käytäntö keväisin, jolloin siipikarja suojataan muuttolintujen mahdollisesti mukanaan tuomilta viruksilta.
Ranuan eläinpuisto on jo ennen nykyistä tilannetta hakenut suljetun pitopaikan statusta, jossa tautisuojaus on korkeammalla.
– Se johtaa siihen, että me emme voi puiston alueella ottaa suoraan luonnosta tulevia hoivaeläimiä, Niinimäki kertoo.
Paheneva lintuinfluenssatilanne olisi viimeistään estänyt luonnonvaraisten lintupotilaiden hoitamisen eläinpuistossa.
Varotoimenpiteistä huolimatta pieni riski lintujen sairastumiseen on kuitenkin aina olemassa.
– Missään paikassa, jossa eläimiä pidetään, oli sitten luonnonvaraisia tai ihmisen hoidossa olevia, ei eläinten tarttuvuusriski ole täysin nolla, Niinimäki sanoo.
Pohjois-Norjassa paljon löydöksiä
Tilannetta on syytä tarkkailla aivan pohjoisinta Lappia myöten, sillä Norjassa Jäämeren rannalla on havaittu tuhansia lintuinfluenssan aiheuttamia lintukuolemia.
Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan Norjan elintarviketurvallisuusvirasto on saanut ilmoituksia kuolleista linnuista ympäri Finnmarkin rannikkoa.
– Tautia on löytynyt paljon pikkukajavista ja muista lokkilinnuista, Kiviruusu vahvistaa.
Hänen mielestään onkin täysin mahdollista, että tauti tulee lintujen mukana rajan yli Suomen pohjoisosiin.
Lintuinfluenssa ei ole ihmiselle riski
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Yleensä tartunta vaatii läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Ruokaviraston Kiviruusun mukaan tavallisten ihmisten ei tarvitse olla tartunnasta huolissaan.
– Tästä nyt kiertävästä virustyypistä ei ole havaittu ihmistapauksia.
Kiviruusu kertoo, että kansainväliset riskinarviointiviranomaiset ovat arvioineet, että tartuntariski on mitätön tavalliselle kansalaiselle. Varovaisuutta pitää silti olla. Erityinen suojaustarve on henkilöillä, jotka työkseen käsittelevät lintuinfluenssaan kuolleita lintuja.
– Linnuissa voi olla muitakin taudinaiheuttajia, joten kuolleeseen lintuun ei pidä koskea paljain käsin.