Lappiin on virinnyt niin paljon tuulivoimahankkeita, että Lapin liiton mielestä asia pitää saada nykyistä paremmin hallintaan.
– Nyt tilanne on villi, kuvailee suunnittelujohtaja Paula Qvick.
Maakuntaliitto laskee, että Lappiin on suunnitteilla jo ainakin 26 uutta tuulivoima-aluetta, joiden toteutuminen tarkoittaisi miljardien eurojen investointeja. Lapissa on ennestään toiminnassa 17 tuulipuistoa ja kolme uutta rakenteilla.
Lapin liiton hallitus hyväksyi maanantaina rahoitushakemuksen selvitykselle, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen tuulivoimaa porotalouden, matkailun ja esimerkiksi puolustusvoimien tarpeiden kanssa.
– Tuulivoimaa on tulossa niin paljon, että yhteensovittamisen paine on kasvanut, Qvick perustelee.
Saamelaisten kotiseutualue on rajattu selvityksen ulkopuolelle, koska siellä maankäyttöön liittyy muutenkin ristiriitoja. Kyse on myös siitä, että heikkojen sähkönsiirtoyhteyksien takia tuulihankkeet toteutuvat todennäköisemmin etelämpänä.
Mahdollisuus aluetaloudelle
Lapin liiton tavoitteena on saada maakuntaan lisää tuulivoimaa, koska päästötöntä sähköä tarvitaan ja tuulivoima luo runsaasti kiinteistöveroja.
– Haluamme myös antaa aluetaloudelle mahdollisuuden uuden liiketoiminnan kehittymiselle Ruotsin malliin, Qvick sanoo.
Pohjois-Ruotsissa on teollisuuteen suunnitellaan hurjia investointeja, jotta tuotanto voidaan muuttaa päästöttömäksi. Teollista renessanssia selittää ennen muuta huokea uusiutuva sähkö, eli vesi- ja tuulivoima.
– Nämä mahdollisuudet ovat tarjolla meillekin, Qvick huomauttaa.
Qvickin mukaan Pohjois-Ruotsissa tuulivoimaa ja muita teollisia investointeja on helpompi toteuttaa, koska asutus on harvempaa kuin Lapissa. Ruotsissa on myös enemmän yksityistä pääomaa tarjolla. Toisaalta Lapille on tuulivoiman takamatkasta tiettyä etuakin.
– Kun ensimmäisiä voimaloita rakennettiin, niiden käyttöikä oli 20 vuotta ja ne piti rakentaa vaaroille. Nyt uudet voimalat ovat jo 6–10 megawatin tehoisia, käyttöikä on 40 vuotta ja niitä voidaan rakentaa mihin vain, kunhan reunaehdot täyttyvät, Qvick vertailee.
Kuntien yli ei kävellä
Tuulivoimasta on tehty Lapissa monia selvityksiä, mutta tiedot kaipaavat päivitystä, koska teknologia on kehittynyt nopeasti. Esimerkiksi Lapin eteläosia koskeva tuulivoimaselvitys on laadittu vuonna 2012, jolloin voimalat olivat paljon nykyistä pienempiä.
Lapin liiton uuteen selvitykseen haetaan 130 000 euron avustusta ympäristöministeriöltä. Ministeriön odotetaan päättävän asiasta pian.
– Maakunnan poliittiset päättäjät linjaavat myöhemmin, tehdäänkö selvityksen pohjalta vaihemaakuntakaava, vai jääkö se kunnille taustaselvitykseksi, Qvick kertoo.
Tuulihankkeet kohdistuvat usein kuntien reuna-alueille, jolloin niitä on hyvä katsoa yhtä kuntaa suurempana kysymyksenä. Vaikka selvitys huomioitaisiinkin maakuntatason kaavoituksessa, kuntien yli ei voi kävellä.
– Kunnat päättävät lopulta yleiskaavoissaan tuleeko niihin tuulivoimaa vai ei, Qvick sanoo.
Kemin päättäjät toivovat, että kaupungin edustalle rakennettaisiin iso merituulipuisto kiinteistöveroja jauhamaan. Investoijan houkutteleminen Ajokseen on yksi demareiden, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vihreiden yhteisistä aloitteista, joilla pyritään lisäämään Kemin elinvoimaa.
Perussuomalaisten valtuutettu Hannu Peurasaari hoputti kaupunkia edistämään merituulipuistoa jo reilu vuosi sitten kuntalaisaloitteella. Osayleiskaavassa merelle on kaavailtu 25 voimalan aluetta.
– Jo 25 voimalaa voisi tuottaa 0,5–1 miljoonaa euroa kiinteistöveroja vuodessa, ja voimaloita on mahdollista kaavoittaa merelle enemmänkin, Peurasaari sanoo.
PVO-Innopower tutki takavuosina jopa 64 voimalan tuulipuiston rakentamista Ajoksen edustalle. Neljännes voimaloista olisi tullut Simon puolelle.
Suomessa on vasta yksi varsinainen merituulipuisto Porin Tahkoluodossa, koska merelle rakentaminen on maata kalliimpaa. Merirakentamisen odotetaan kuitenkin lisääntyvän.
– Maalle rakentaminen herättää selvästi enemmän sosiaalista vastarintaa, minkä näkee hyvin Tornion Karhakkamaassa. Mielestäni on parempi rakentaa merelle kuin johonkin matkailulle tärkeään Peräpohjolan kansallismaisemaan, Peurasaari sanoo.
"Aloite on kadonnut"
Keminmaassa Janne Hietala (kem.par) ja Jarmo Saariniemi (kesk) tekivät yli kaksi vuotta sitten valtuustoaloitteen, että kuntaa tarjottaisiin tuulivoiman rakennuspaikaksi. Keminmaa on nyt Meri-Lapin ainoa kunta, jossa ei ole yhtään voimalaa.
– Aloite on kadonnut pyörimään johonkin kunnan byrokratian rattaisiin, Hietala kertoo.
Kunnanhallitus päätti, että kuntalaisille järjestetään kuulemis- ja osallistamistilaisuuksia ja kunnanhallitus käsittelee asian sen jälkeen.
– Sellaisia ei ole järjestetty. Tilanne on täysin kelluva, Hietala harmittelee.
Keminmaan tekninen johtaja Jussi Korpi kertoo, että viranhaltijat haluaisivat saada kunnan tuulivoimakantaa selkeytettyä, koska valtuusto on toistaiseksi torpannut tuulihankkeet.
– Valtuutetuille on valmistelussa tuulivoimainfo, mutta se on viivästynyt valmistelevan viranhaltijan sairausloman vuoksi, Korpi sanoo.
Infossa on tarkoitus käsitellä muun muassa tuulivoiman taloudellista merkitystä. Korven mukaan tuuliyhtiöt osoittavat koko ajan kiinnostusta kuntaa kohtaan.