Lapissa on nyt paljon mä­kä­räi­siä, mutta ei poik­keuk­sel­li­sen paljon – Tut­ki­jan mukaan sääs­kien huip­pu­vai­he alkanee pian

Tutkija Jukka Salmelan mukaan mäkäräisillä on Lapissa vain yksi sukupolvi.

Osaa mäkäräisistä kiinnostavat vain linnut, kertoo Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela.
Osaa mäkäräisistä kiinnostavat vain linnut, kertoo Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela.
Kuva: Anna Muotka

Monen luonnossa liikkuvan mukaan mäkäräiset ovat saapuneet Lappiin. Ne tunkevat nyt silmiin, korviin ja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin iholla, eivätkä tunnu piittaavan hyönteiskarkotteista.

Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmelan mukaan mäkäräisiä esiintyy Lapissa nyt paljon. Tilanne ei ole Salmelan mukaan poikkeuksellinen.

– On normaalia, että mäkäräisiä on paljon myös alkukesällä.

Tutkimustietoa siitä, miten paljon ja mihin aikaan mäkäräisiä esiintyy eniten, on olemassa kovin vähän. Etelämpänä mäkäräisiä voi olla useampia sukupolvia, mutta Lapin mäkäräisten Salmela uskoo enimmäkseen olevan yksisukupolvisia.

– On kuitenkin tyypillistä, että mäkäräisiä on sekä alkukesästä että loppukesästä. Kannattaa muistaa, etteivät kaikki niistä tule ihmisten kimppuun. Osaa kiinnostavat vain linnut.

Etelä- ja Keski-Lapissa hyttysten määrä on tavallisesti suurin juhannuksen aikaan ja kaksi-kolme seuraavaa viikkoa.
Etelä- ja Keski-Lapissa hyttysten määrä on tavallisesti suurin juhannuksen aikaan ja kaksi-kolme seuraavaa viikkoa.
Kuva: Anna Muotka

Kuivuus ei ole tappanut toukkia

Hyttysten, eli Lapissa puhekielessä sääskien, kausi on jo käynnistynyt, vaikka määrä on mäkäräisiin verrattuna toistaiseksi pienempi. Varjoisalla ja tyynellä paikalla varsinkin ilta-aikaan niitä on jo runsaammin.

Toukat ehtivät kotelovaiheeseen ja täysikasvuisiksi ennen lämpimän vaiheen alkamista.

Alkukesä on ollut vähäsateinen koko maassa ja myös Lapissa. Salmela ei usko kuivuuden tappaneen suurta määrää hyttysen toukkia.

– Ne ehtivät kasvaa isokokoisiksi ennen lammikoiden kuivamista.

Suomessa tavallisimmat ja runsaimmat hyttyset ovat yksisukupolvisia. Kuoriutumisen jälkeen määrä alkaa vähenemään kesän loppua kohti.

Etelä- ja Keski-Lapissa hyttysten määrä on tavallisesti suurin juhannuksen aikaan ja kaksi-kolme seuraavaa viikkoa.

Hyönteiset tutuksi

Salmela kehottaa ihmisiä tutustumaan Suomen ja Lapin monipuoliseen hyönteislajistoon.

– Kun hyönteisiä oppii tunnistamaan, niin niitä oppii ehkä myös arvostamaan enemmän. Suurin osa hyönteisistä on joko hyödyllisiä tai ihmiselle täysin harmittomia.

Vaikka sääsket ja mäkäräiset ovat ikävä riesa kesässä, Suomessa ei tarvitse pelätä, että ne levittäisivät jotain vakavaa tautia.

Hyttysten tai mäkäräisten määristä ei ole kvantitatiivista seurantatietoa

Myös isokokoisempi paarma on kesähelteillä tuttu kaveri, mutta Salmelan havaintojen perusteella niitä ei ole vielä Lapissa paljoa. Sään jatkuessa lämpimänä, paarmoja alkaa todennäköisesti ilmaantua suurempia määriä lähipäivinä.

poiminta

Mäkäräinenkin on sääski

Sääsket ovat kaksisiipisten hyönteisten alalahko.

Vaikka mäkäräiset mielletään usein eri asiaksi, nekin kuuluvat sääskien alalahkoon. Alalahkoon kuuluvat lisäksi hyttyset ja polttiaiset.

Mäkäräiset ovat tyypillisesti 2–3 millimetrin kokoisia nisäkkäistä ja linnuista verta imeviä hyönteisiä.

Hyttyslajeja on Suomessa noin 40, joista yksi yleisimmistä on metsähyttynen.

Paarma on kärpäsiin kuuluva hyönteisheimo, jonka aikuiset naaraat tarvitsevat munien tuottamiseen ihmisten ja muiden suurien nisäkkäiden verta.

Räkkä on ihmisiä ja eläimiä pistävien, purevien ja verta imevien hyönteisten joukkoesiintymä, joka ilmenee tavallisesti keskikesällä.

Ilmoita asiavirheestä