Lintuinfluenssatilanne on Lapissa tällä hetkellä rauhallinen eikä uusia tartuntatapauksia ole ilmaantunut.
– Tällä hetkellä ei ole tiedossa myöskään, että uusia näytteitä kuolleista linnuista olisi lähetetty tutkittavaksi, läänineläinlääkäri Pirkko Pirinen Lapin aluehallintovirastosta sanoo.
Maakunnan kaksi todettua lintuinfluenssatapausta ovat heinäkuun lopulta, jolloin Kemijärveltä ja Inarista löydettiin korkeapatogeeniseen eli korkean taudinaiheuttamiskyvyn omaavaan H5N1-lintuinfluenssavirukseen kuolleet pikkukajavat.
Valtamerilintuna pikkukajava ei pesi tai muodosta yhdyskuntia Suomeen. Sitä tavataan Suomessa kuitenkin säännöllisesti harhailevina yksilöinä.
Lisäksi suhteellisen läheltä Lapin maakuntaa Taivalkoskelta löydettiin heinäkuun alkupuolella lintuinfluenssaan kuollut merikotka.
Joukkokuolemia ympäri Eurooppaa
Lapin ensimmäinen korkeapatogeeninen lintuinfluenssatapaus todettiin vuonna 2021 Posiolta. Tuolloin löydettiin lintuinfluenssaan kuollut maakotkan poikanen.
Viime vuonna Lapissa ei havaittu lintuinfluenssaan kuolleita lintuja, muualla Suomessa kylläkin.
Tänä vuonna lintuinfluenssaa on tavattu runsaasti ympäri Eurooppaa etenkin lokeilla. Esimerkiksi Norjan Vesisaaren Ekkerøyn lintuparatiisissa kuolleita lokkeja laskettiin olleen heinäkuun lopulla jo noin 11 000.
Suomessakin on ollut useita lokkien joukkokuolemia, jotka ovat aiheutuneet H5N1-alatyypin tartunnoista. Kuolleita lintuja on myös Suomessa tuhansia.
Lisäksi virus pääsi leviämään useille turkistarhoille, jonka myötä Ruokavirasto määräsi lopetettavaksi kaikki sellaisten turkistarhojen minkit, joilla lintuinfluenssaa on todettu. Lopetettuja eläimiä on kymmeniä tuhansia.
Tämän vuoden tilanne on ollut läänineläinlääkäri Pirisen mukaan poikkeuksellinen aikaisempiin vuosiin verrattuna.
– Kyllähän lintuinfluenssaa on todettu luonnonvaraisissa linnuissa useampana vuonna, mutta tällaisia lokkien joukkokuolemia ei ole ollut aiemmin. Lisäksi turkistarhoilla ei ole aiemmin todettu tartuntoja.
Tänä vuonna tautitapauksia on ollut yhteensä 27, joihin sisältyy useita joukkokuolemia. Viimeisin Ruokaviraston toteama tautitapaus on kuitenkin jo useamman viikon takaa 9. elokuuta.
– Syysmuuton myötä tilanne joka tapauksessa viimeistään rauhoittuu, Pirinen sanoo.
Vuonna 2016 ensimmäinen tapaus Suomessa
Ruokaviraston mukaan influenssa A -virukset ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä.
Valtaosa niiden alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja, mutta kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu kuitenkin myös sellaisia viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita. Eräillä lintuinfluenssaviruksilla on kyky tartuttaa ihmisiä.
Korkeapatogeenistä lintuinfluenssavirusta todettiin Suomessa ensimmäisen kerran luonnonvaraisilla linnuilla marraskuussa 2016 Ahvenanmaalla, kun tautia löydettiin kuolleena löytyneistä tukkasotkista. Todettu tauti oli H5N8 alatyyppiä.
Viime vuosina ympäri Eurooppaa on tavattu runsaasti korkeapatogeenista lintuinfluenssaa.
Miten toimia, jos löytää luonnosta kuolleen linnun?
– Kuolleen linnun voi lähettää Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan tutkittavaksi. Jos kuitenkin löytyy yli viisi kuollutta vesilintua tai kuollut petolintu, niin silloin tulisi ottaa yhteys kunnan eläinlääkäriin, Pirinen kertoo.