Erämaissa pulaan ja pelastetuiksi joutuneille tutun Aslak-kopterin toiminta uhkaa hiipua pienentyneen tulorahoituksen takia.
Vaikka pohjoisessa lentää valtion omistama Finnhems Oy:n lääkärikopteri, on myös Aslak tärkeä auttaja ja Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkö.
Aslakin toimintaa rahoittavan yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Lindberg Sodankylästä pelkää, että Aslakin lento loppuu keväällä. Rahaa on kerätty monista lähteistä ja tähän saakka pienet purot ovat voimistuneet riittävän suureksi tulovirraksi.
– Se on oikeastaan niin heikko, että joutuu todella miettimään tuota jatkoa – miten päästään kevättä aloittelemaan ja lentoja jatkamaan, Lindberg kuvaa taloustilannetta.
– Oma varainhankinta pahasti takkuaa ja vielä isompi kuvio on tuo ministeriön laskutus, mikä on jäänyt tosi pitkälle takamatkalle.
Lapin pelastuskopterin tukiyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kontio Oulusta toteaa, että tilannetta pohditaan johtokunnan kokouksessa tammikuussa. Kontion mukaan valtion ja suomalaisten taloudellinen tilanne heijastuu myös Aslakiin ja siinä se ongelma piilee.
– Me yritetään ratkaista se.
Sata tonnia olisi auttanut
Yhdistyksen vuosibudjetti on kolmisen miljoonaa euroa. Siitä puuttuu Lindbergin mukaan nyt 400 000. Uusi esitys Aslakin rahoittamisesta 100 000 eurolla kaatui Lapin hyvinvointialueen (Lapha) valtuustossa muutama viikko sitten. Se olisi auttanut oikeaan suuntaan.
Yhdistys ei itse omista helikopteria, vaan vuokraa sen Muoniossa toimivalta Helifliteltä. Pelastajat puolestaan vuokrataan nykyisin Lapin pelastuslaitokselta, joka on laskuttanut tästä yhdistystä noin 150 000 eurolla vuosittain. Rahaa olisi siis liikkunut kahteen suuntaan Laphan kanssa.
– Aikaisemmin pelastajat olivat Aslakin omia työntekijöitä.
Osan kuluista on maksanut sisäministeriö sen mukaan, mitä Aslakin toimista on laskutettu, tänä vuonna lähes 300 000 euroa. Nyt ministeriö ei enää korvaa esimerkiksi loukkaantumisiin ja sairaanhoitoon liittyviä kustannuksia. Nämä tulisi saada hyvinvointialueelta.
– Ministeriössä tehtiin muutos tulkintaan vuodesta 2009 voimassa olleeseen ohjeeseen ilma-alusten käytöstä lentopelastustoiminnassa. Se tarkoittaa, ettemme pysty laskuttamaan niistä lentotehtävistä, joista aikaisemmin pystyttiin.
Kysymys on Lindbergin mukaan sadoista tuhansista euroista operatiivisessa tuntilaskutuksessa. Toive oli, että olisi jatkettu ministeriön kanssa vanhan tulkinnan mukaan ja saatu aikaa järjestää rahoituspohjaa.
– Olisi päästy loppuvuoden aikana aika kuiville. Toinen asia on, pitäisikö valtiovallan ylipäätään miettiä joku erillisrahoitus.
”Yhteiskunta netonnut kymmeniä miljoonia”
Lindberg sanoo, että pitää muistaa Lapin erityispiirteet – sekä massaturismi ja kaivostoiminta. Aslakille on pelastajana tilausta ja tukiyhdistys on Lindbergin mukaan vaikkapa vuoden 2012 lääkärihelikopteripäätöksen jälkeen tuonut kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen.
– Kyllä tässä yhteiskuntakin on netonnut.
Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen sanoo, että kopteria on tuettu säännöllisesti vuosittain jollakin summalla.
– Pelastuspalvelut ovat tärkeitä ja niiden jatkuvuus pitäisi taata.
Hän ynnää, että rahaa kertyy melkoinen summa, jos usea kunta osallistuu tukemiseen. Tarve on kuitenkin iso.
– Se on monimutkainen verrattuna vaikkapa norjalaisten systeemiin, Kasurinen miettii Aslakin rahoituskuviota.
– Pitäisi olla tasapaino siinä, paljonko Norjan puolella ja Suomen puolella on resursseja ja toiminta olisi vastavuoroista ja yhteistyö hyvää.
Yhdistyksen hallituksen jäsen, inarilainen yrittäjä Jari Korhonen näkee hänkin Aslakin tärkeänä toimijana pohjoisen selkosilla. Harvaan asutuilla ja vaikeiden välimatkojen alueilla sen merkitys on hyvinkin suuri.
– Nopeus ja helppous pelastustoiminnassa, se sen tekee.
Pelastus tulee joskus lähes viime tingassa, kuten viime heinäkuussa Kolarin Lompolonpääjärvellä. Suonsilmään pudonneesta marjastajasta oli näkyvissä enää pää ja varpaat, kun Aslak löysi hänet ja kopterin miehistö onki hillastajan turvaan.