Ilmastonmuutos mullistaa Lapin ilmastoa vain sukupolven mitassa. Lappi lämpenee jo sovitut päästöjen rajoitukset huomioon ottaen seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta. Karun lukeman kertoo uusi, Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.
Koska Lappi on lämmennyt jo nyt pari astetta, tämä tarkoittaa 4–5 asteen lämpenemistä esiteolliseen aikaan verrattuna. Lämpeneminen ei kuitenkaan ole tasaista ympäri vuoden.
– Lämpeneminen on selvästi voimakkaampaa talvella, tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta kertoo.
– Ainakin Tunturi-Lapin talvien lämpötila pysyy selvästi pakkasen puolella, joten lumettomia talvia ei pitäisi vielä olla tämän vuosisadan aikana, Ruosteenoja toteaa.
Kevääntulo aikaistuu viikoilla
Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta. Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Talvimatkailulle analyysi kertoo kuitenkin huonoja uutisia: Lapin lumipeiteaika lyhenee selvästi.
– Esimerkiksi Ivalossa terminen kevät alkoi 1900-luvun lopulla keskimäärin vapun tienoilla, mutta ennusteen mukaan vuosisadan puolivälissä se alkaa jo huhtikuun 10. päivän aikoihin, siis noin kolme viikkoa aikaisemmin, Ruosteenoja kertoo.
Vaikka lunta maastossa riittää vielä tämän ajankohdan jälkeenkin, on selvää, että esimerkiksi maastohiihtokausi lyhenee.
– Huhtikuun hienoimmat hiihtokelit ovat pidemmän päälle vaarassa, Ruosteenoja pohtii.
Lumen määrän ennakoidaan kuitenkin pysyvän Lapissa entisellään.
– Lumentulo alkaa syksyllä myöhemmin, mutta koska talven sademäärä lisääntyy, lunta sataa kylmimpinä kuukausina enemmän.
Termisen kevään aikaistuminen tarkoittaa myös sitä, että kevättulvat aikaistuvat.
Kevättulvat kuitenkin helpottuvat, mitä etelämmäs mennään, sillä tulevaisuudessa lumen määrä vähenee etelää kohti. Toisaalta tämä tarkoittaa talvitulvien riskin kasvua Etelä-Suomessa.
Analyysi on laadittu alueelle, jonka etelärajana on napapiiri, pohjoisrajana Norjan rannikko ja itärajana Suomen ja Norjan itärajat. Analyysi perustuu Ruosteenojan ja Kirsti Jylhän vuonna 2021 julkaisemaan tutkimukseen, joka on nyt räätälöity koskemaan vain Lappia.
Kivivyöryt lisääntyvät, palsasuot katoavat
Uusi lämpötila-analyysi on tehty juuri valmistunutta Tunturihaukan silmin -valokuvanäyttelyä varten. Näyttely kokoaa kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappiin.
– Tässä on paljon tietoa, mitä ei ole aiemmin koottu yhteen, erikoisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Lumiaron mukaan tärkeä osa näyttelyä ovat myös tavallisten pohjoisen ihmisten havainnot ja kertomukset siitä, miten he ovat jo nähneet ja kokeneet ympäristön muutoksen. Lisäksi tutkijahaastatteluista on kertynyt paljon uutta kerrottavaa.
Näyttely kertoo myös monista uusista havainnoista. Esimerkiksi Ruotsin Abiskossa ilmastonmuutos on lisännyt kivivyöryjen määrää, kun vesisateiden lisääntyminen on tehnyt maaperästä herkemmin vöyryvää.
Palsasoiden katoamisesta on tuoreita kuvia. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi kartoitti 1950–1960-luvuilla Pieran Marin jängän palsasuota Inarissa. Ruuhijärven elokuussa 1958 ottamassa kuvassa näkyy, miten Pieran Marin palsat olivat tuolloin noin 4–5 metriä korkeita palsakumpuja.
2000-luvulla Pieran Marin palsat alkoivat sulamaan. Ruuhijärven kuvaama palsa oli vielä vuonna 2021 noin ihmisen korkuinen. Lumiaro kävi paikalla viime kesänä etsimässä palsaa, mutta turhaan.
– Palsat olivat kadonneet kokonaan, hän hämmästelee.
Jäätiköt pienentyvät
Tutkimusten mukaan Lapin luonto muuttuu huomattavasti ilmaston lämmetessä. Tunturikoivikoiden määrä tulee vähenemään varovaisenkin arvion mukaan noin 30 prosenttia lämpötilan noustessa ja männyn vallatessa alaa tunturikoivikoilta.
Lisäksi koivikoita uhkaavat peräkkäisten kesien halla- ja tunturimittarien massaesiintymiset, joiden todennäköisyys kasvaa talvien leudontuessa.
Kaikkein arktisimmat perhoslajit uhkaavat hävitä kokonaan Suomesta lähimpien vuosien tai vuosikymmenien aikana.
Valtaosa Suomen lumenviipymistä, eli alueista joilla lumi sulaa selvästi muuta lumipeitettä myöhemmin, tulee katoamaan tämän vuosisadan kuluessa. Norjassa puolestaan jäätiköt ovat pienentyneet 12 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana. Ennusteiden mukaan noin puolet vuoristojäätiköistä tulee sulamaan tällä vuosisadalla.
Näyttelystä on sekä virtuaalinen että fyysinen versio. Jälkimmäinen kiertää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosina 2023–2026. Ouluun näyttely saapuu tammikuussa.
Näyttelyn tuottamisesta, videoista ja teknisestä toteutuksesta vastaavat Mika Pyhähuhta, Esa Juujärvi ja Jani Kaarlela oululaisesta mainostoimisto Laboratorio Uleåborgista sekä Riku Lumiaro.