Ensin hyvät uutiset: Lappi on lähempänä biokaasuaikaa kuin koskaan. Tornion Jätekeskus Jäkälään suunnitellaan biokaasulaitosta, jonka joka voisi tuottaa kaasuautojen polttoaineen kolmelle tai neljälle jakeluasemalle. Se olisi kylliksi tuomaan vähäpäästöisen biokaasun lappilaisautoilijoiden enemmistön ulottuville.
– Lappiin kannattaa rakentaa biokaasulaitos, se on fakta. Biokaasu on tällä hetkellä paljon edullisempaa kuin diesel, eikä sen hintaa ole sidottu maailman öljymarkkinoihin, sanoo Macon Oy:n johtaja Mikko Ahokas.
Bio- ja kiertotalouden konsulttiyritys Macon selvittää parhaillaan merilappilaisten yritysten kiinnostusta hyödyntää biokaasua. Esimerkiksi Tornion terminaaliin laivoilla tuotava LNG eli nesteytetty maakaasu on kallistunut jyrkästi. Jos biokaasu nesteytettäisiin, sen voisi myydä myös Tornion terminaalin kautta jaeltavaksi.
– Jos jollakin olisi nyt tarjolla nesteytettyä biokaasua, se vietäisiin käsistä, Ahokas sanoo.
Sitten vähemmän hyvät uutiset: kaikki on vasta paperilla, eikä päätöksiä biokaasulaitoksesta ole vielä tehty. Biokaasulaitoksen perustamista on suunniteltu Torniossa jo parin vuoden ajan, mutta tuotannon alkamiseen voi mennä toinen mokoma.
Laitoksen pohjaksi suunnitellaan uutta yhtiötä. Jätelainsäädännön kiemuroista johtuen sitä ei voi perustaa yksityiseen omistuksen, joten yhtiötä on soviteltu kunnalliseksi Tornion Energia oy:n ja Perämeren Jätehuolto oy:n harteille.
– Yhdistäisimme voimamme ja tietotaitomme, kuvailee Tornion Energian toimitusjohtaja Merja Nelimarkka.
Perämeren Jätehuolto vastaa Meri-Lapin jätehuollosta ja pyörittää Jätekeskus Jäkälää.
– Tämän kokoisesta laitoksesta ei tule rahasampoa, mutta olemme innoissamme. Ruotsista on nähty, että olemassa olevia biokaasulaitoksia laajennetaan koko ajan. Esimerkiksi Bodenin laitosta ollaan parhaillaan kolminkertaistamassa, kertoo Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala.
Tornion laitosta kaavaillaan kaksilinjaiseksi. Toisen linjan raaka-aine olisi merilappilaisilta kerättävä biojäte ja toinen linja käsittelisi jätevesilietteitä. Molempia tarvittaisiin noin 10 000 tonnia vuodessa.
Lietteitä tuodaan Jäkälään jo nyt kompostoitavaksi. Meri-Lapin ja Rovaniemen biojätteet sen sijaan kuljetetaan tällä hetkellä Ouluun biokaasun raaka-aineeksi Gasumille.
– Toivomme tietysti, että Rovaniemen biojätteet tuotaisiin tulevaisuudessa meille, Ahrikkala sanoo.
Biokaasun tuotannossa raaka-aine on aivan olennainen tekijä. Ahrikkalan mukaan sitä on nyt Meri-Lapissa kokonaisuutena katsoen enemmän tarjolla kuin Rovaniemellä, jonne rakennettiin hiljattain lietteenpolttolaitos.
Kotitalouksien biojätteen lisäksi Torniossa aiotaan käsitellä ainakin teurasjätteitä ja esimerkiksi elintarviketeollisuuden jakeita.
Biojätteen keräily on lisäksi kiristymässä. Meri-Lapista saadaan nyt erilliskeräilyllä 2 000 tonnia biojätteitä talteen, mutta 5 000 tonnia menee sekajätteiden mukana poltettavaksi Ouluun.
Ahrikkalan mukaan Ylitorniolla ja Tervolassa taloyhtiöt tulevat erilliskeräilyn piiriin. Perämeren rannikon tiiviisti rakennetuilla alueilla omakotiasujille on tulossa velvoite osallistua biojätteen keräilyyn.
– Omakotiasujille kompostointi säilyy vaihtoehtona. Markkinoimme kovasti mallia, että omakotitaloissa biojäte kompostoitaisiin kesällä ja kerättäisiin talvella, kun kompostit jäätyvät, Ahrikkala kertoo.
Maatiloille Tornion biokaasulaitos tarjoaisi mahdollisuuden tehostaa ravinnekiertoa ja vähentää ilmastopäästöjä.
Lanta käy biokaasun raaka-aineeksi ja mädätysjäännöksestä voidaan valmistaa typpilannoitteita, joiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. Tornioon suunnitellun laitoksen biojätelinjalta jalostettu lannoite kelpaisi luomuviljelijelyynkin.
Lapissa ei ole vielä kaasuautoja, koska pohjoisin kaasun tankkausmahdollisuus on Oulussa.
Maconin Mikko Ahokkaan mukaan kokemukset eri paikkakunnilta osoittavat, että noin puoli prosenttia autokannasta siirtyy nopeasti kaasun käyttöön, kun alueelle tulee jakeluasema. Se tarkoittaisi yksin Torniossa noin viittäkymmentä autoa.
Ajan mittaan kaasuautoilun oletetaan yleistyvän. Suomessa myydyistä uusista henkilöautoista jo 1–2 prosenttia on kaasumalleja.
Kaasuautojen määrä kasvaa jakeluasemien lisääntyessä. Gasumilla on niitä nyt noin 40 ja muilla toimijoilla parikymmentä. Gasum aikoo laajentaa verkkoaan edelleen. Se suunnittelee uutta asemaa muun muassa Rovaniemelle.
Perämeren Jätehuolto aikoo kilpailuttaa tulevaisuudessa jätekuljetukset sillä silmin, että kuljetuksissa siirryttäisiin käyttämään polttoaineena biokaasua.
– Viidestä jäteautosta tulisi biokaasun käyttöön jo hyvä peruskuorma, Tuija Ahrikkala sanoo.
Tornion Energia on hakenut biokaasulaitokselle ympäristölupaa, josta odotetaan päätöstä toukokuussa. Kuntapäättäjien tulisi mieluiten jo ennen kesää päättää, annetaanko hankkeelle vihreää valoa. Sen jälkeen uusi yhtiö voitaisiin perustaa ja se voisi ryhtyä kilpailuttamaan laitetoimittajia, hakemaan rakentamislupaa ja anomaan valtiolta tukia.
Laitos maksaisi vähintään seitsemän miljoonaa euroa ja loisi ehkä kymmenkunta uutta työpaikkaa.
– Meillä on alueella yhteinen tavoite saada hanke maaliin saakka. Olemme kuitenkin koko ajan menneet kannattavuus edellä, eli investoinnin tulee olla taloudellisesti järkevä, Merja Nelimarkka tiivistää tunnelmat hankkeen ympärillä.
Kaasuauto on käyttäjälle edullinen
HYBRIDI. Kaasuautoissa on aina myös bensatankki ja auto käyttää automaattisesti bensaa, jos kaasua ei ole saatavilla.
SÄÄSTÖ. Biokaasu tulee autoilijalle bensaa ja dieseliä halvemmaksi. Gasumin mukaan säästö on tuhannen euron luokkaa vuodessa, jos biokaasuautoa vertaa bensa-autoon, jonka kulutus on 6–7 litraa/100 km ja ajoa tulee 20 000 kilometriä vuodessa.
AUTON HINTA. Henkilöautojen kaasumallit eivät ole uutena tavallisia malleja kalliimpia, vaan verokohtelun vuoksi ne voivat olla jopa hieman edullisempia.
BIOKAASUN HINTA. Kilo kaasua vastaa liikenteessä 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä. Gasum myy biokaasua autoilijoille nyt noin 1,98 euron kilohinnalla, mikä vastaa 1,27 euron litrahintaa bensiinille. Maakaasu ei ole aivan näin edullista, vaan vastaava vertailuhinta on nyt 1,58 €/ltr.
TANKKAUS. Kaasuauton tankkaaminen on yhtä helppoa kuin muidenkin autojen. Se vie 3–5 minuuttia aikaa. Biokaasua ja maakaasua voi käyttää ristiin.
MUUNTAMINEN. Vanhoja autoja voi muuttaa kaasukäyttöisiksi karkeasti kolmen tuhannen euron hintaisella konversiolla.
PÄÄSTÖT. Biokaasun päästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin bensalla ja dieselillä. Maakaasussa ero ei ole niin suuri, mutta sekin on vähäpäästöisempää kuin öljypohjaiset polttoaineet.