– On harvinaista, että karhu löytyy sattumalta kuolleena maastosta. Yleensä meillä tutkitut tapaukset ovat esimerkiksi liikenneonnettomuuksien uhreja, sanoo erikoistutkija Maija Isomursu.
Hän työskentelee Ruokaviraston Oulun toimipisteessä, johon toissa viikolla Mäntyharjulta Ylä-Ryötyn lammesta kellumasta löytynyt kuollut karhu lähetettiin jatkotutkimuksiin. Karhun ruumis oli jo aloittanut mädäntymisprosessin.
Paikallinen riistanhoitoyhdistys järjesti karhulle kuljetuksen, jonka jälkeen se päätyi Isomursun tutkimuspöydälle.
Isomursu on tutkinut villieläimiä työkseen 18 vuotta. Mäntyharjulta löydetty karhu on hänen mukaansa poikkeuksellinen tapaus.
– Kyseisestä eläimestä ei löytynyt selkeitä onnettomuudessa tulleita vammoja tai jälkiä ampumisesta. Sen sisäelimet olivat jo melko pilaantuneet, joten kuolinsyytä ei varmasti pysty sanomaan. Hukkuminenkin on yksi mahdollisuus.
Isomursu ei muista tarkkaan, koska viimeksi olisi löytynyt samankaltainen tapaus.
– Ei ainakaan tänä vuonna ole tällaisia tullut vastaan.
Nuoren naaraskarhun painoksi arvioitiin 60 kiloa, ja sen hampaat olivat vielä hyvässä kunnossa. Tutkimusten mukaan karhu ei ollut vielä montaa vuotta vanha, mutta ei enää ihan pentukaan.
Karhu löydettiin kellumasta lammen rannan tuntumasta. Lämmin kesäaika sekä vesi vauhdittivat ruhon pilaantumista. Varmuudella ei voida sanoa, kuinka kauan karhu on ollut kuolleena.
– Ruokavaliosta päätellen se on ollut elossa vielä mustikka-aikaan, eli sanoisin sen kuolleen yhdestä kolmeen viikkoa sitten, Isomursu laskeskelee.
Kuka vain voi lähettää näytteen
Yksi Ruokaviraston keskeisistä tehtävistä on eläintautien tutkimus ja seuranta. Tutkimuksessa eläimelle tehdään ruumiinavaus ja se tarkistetaan mahdollisten tautien ja virusten varalta. Samalla selvitetään myös kuolinsyy.
Kuka vain voi lähettää kuolleen eläimen tutkittavaksi tautien varalta tai huomatessaan eläimessä poikkeavuuksia.
Eläinten patologisia tutkimuksia tehdään Ruokaviraston toimesta Oulun lisäksi Seinäjoella, Kuopiossa ja Helsingissä. Eri paikkakunnilla on erikoistuttu eri eläimiin. Villieläintutkimukset tehdään Oulussa.
Oulun toimipiste käsittelee Isomursun mukaan vuosittain 1 200–1 500 villieläinnäytettä. Näistä suurin osa on kokonaisia eläimiä, mutta kookkaammista eläimistä lähetetään tutkittavaksi myös pienempiä osia, kuten sisäelimiä.
Metsästysaikana näytteitä tulee enemmän, sillä usein metsästäjiltä pyydetään näytteitä eläimistä tautiseurantoja varten. Esimerkiksi lintujen ja hirvien metsästäjät saattavat havaita saaliissa jotain erikoista ja lähettävät sitten näytteitä tarkistettavaksi.
Toimi näin, jos haluat lähettää maastosta löytyneen kuolleen villieläimen tutkittavaksi
- Varmistu siitä, että eläin on kuollut. Eläinsuojelulain mukaan haavoittunutta tai sairasta eläintä on pyrittävä auttamaan oman turvallisuuden puitteissa.
- Käytä suojakäsineitä käsitellessäsi eläintä.
- Kääri eläin runsaaseen ilmavaan materiaaliin, esimerkiksi sanomalehteen.
- Laita kesäaikaan kylmävaraajia ruhon eri puolille.
- Sulje näyte kaksinkertaiseen muovipussiin tai -säkkiin ja varmistu, ettei pakkaus vuoda.
- Pakkaa näyte lopuksi vielä kuplamuoviin tai kestävään pahvilaatikkoon.
- Kirjoita pakettiin osoite ja teksti: ”Eläinperäinen näyte – vapautettu”.
- Jos epäilet näytteessä eläintautilain mukaisia helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja, ota aina ennen lähettämistä yhteys läänineläinlääkäriin.
- Lähellä asuva voi viedä eläimen myös itse perille asti.
Tarkista tarkat lähetysohjeet Ruokaviraston verkkosivuilta.