Lähes val­koi­nen metso te­pas­te­li kes­kel­lä met­sä­au­to­tie­tä Sal­las­sa

Lähes valkoinen metso liikkui aamuhämärällä Sallan Salmivaarassa.
Lähes valkoinen metso liikkui aamuhämärällä Sallan Salmivaarassa.
Kuva: Pentti Hämäläinen

Luonnossa paljon liikkuva Pentti Hämäläinen kohtasi tiistaina Sallan Salmivaarassa erikoisen näyn. Metsäautotiellä käveli lähes valkoinen metso.

Auton lähestyessä lintu pyrähti pakoon.

– Lintu oli tiellä aamuhämärän aikaan. Sen erotti jo kaukaa, niin vaalea se oli, Hämäläinen kertoo.

Kanalintu oli hänen mukaansa hyvin vaalea. Sen selkäpuolella oli hieman ruskean sävyä.

Hämäläinen sai linnun videolle ja otettua siitä muutaman kuvan. Hän ei ole ennen nähnyt valkoista metsoa, mutta muistaa vastaavan tapauksen Kuusamosta muutaman vuoden takaa.

– Näitä on siis olemassa, mutta en tiedä kuinka paljon.  Siipien alapuoletkin näyttivät valkoisilta.

Video: Pentti Hämäläinen / Lukijan video

Aiheuttajana geenivirhe

Hämäläisen näkemä metsonaaras eli koppelo on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Andreas Lindénin mukaan todennäköisesti leukistinen. Kyse on värihäiriöstä, jonka aiheuttaa geenivirhe.

– On aika harvinaista nähdä tällainen metsäkanalintu, Lindén arvioi.

Leukistisilla linnuilla ainakin osa höyhenpeitteestä on valkoinen. Joukossa voi olla muun värisiä höyheniä.

– Taustalla on perinnölliset tekijät, ei sairaus. Jokin perintötekijä saa aikaan värimuunnoksen, Lindén kertoo.

Pigmenttien puute voi Lindénin mukaan olla haitaksi linnulle. Pigmentit vahvistavat sulkia.

– Höyhenpuku voi kulua nopeammin kuin lajitovereilla. Enemmän lentävällä linnulla se voisi vaikuttaa myös lentokykyyn, mutta metso lentää aika vähän.

Toisaalta talvella valkoisuus on oiva suojaväri. Sulan maan aikaan puolestaan iso haitta, sillä pedot voivat huomata kanalinnun paremmin.

Ruokakin voi aiheuttaa värimuunnoksen

Linnuilla nähdään Lindénin mukaan erilaisia värimuunnoksia silloin tällöin.

Joskus erityisesti kaupunkialueilla voi tavata muun muassa variksia, joilla osa sulista on valkoisia. Valkoisuus on yleensä siipijuuressa tai -sulissa.

Silloin kyse ei todennäköisesti ole leukismista vaan linnun syömästä roskaruoasta.

– Muutos johtuu siitä, että linnut syövät roskaruokaa eikä ravintoa, mitä ne luonnossa söisivät. Varikset eivät saa silloin kaikkia tarvittavia ravintoaineita pigmenttien muodostumiseen, sanoo Lindén.

Ilmoita asiavirheestä