Idästä levinneen kyttyrälohen kanta on kymmenkertaistunut viimeisen kahden vuoden aikana useissa Jäämereen laskevissa lohijoissa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro ennakoi, että sama voi olla edessä jälleen 2023.
Silloin viime kesänä kuteneiden jälkeläiset nousevat jokiin.
– Juuri nyt näköpiirissä ei ole mitään, joka hillitsisi levittäytymistä ja runsastumista edelleen, Erkinaro sanoo.
Luonnonvarakeskus seuraa kalannousua Tenoon kaikuluotaimilla vuosittain Ala-Tenolla.
Vielä vahvistamattomien laskelmien mukaan luotaimiin ui viime kesänä lähes 50 000 kyttyrälohta. Kaksi vuotta aiemmin niitä oli ollut noin 5000.
Vieraslaji otti nyt määrällisesti ensi kertaa niskalenkin Atlantin lohesta, joita nousi Tenoon alustavien tietojen vajaat 30 000.
Vielä rajummin kanta on räjähtänyt Näätämöjoessa. Siitä viitisenkymmentä kilometriä virtaa Inarin puolella.
Norjalaistietojen mukaan Näätämöllä tavattiin viime kesänä yli 15 000 kyttyrälohta. Vuonna 2019 määrä laskettiin joissakin sadoissa.
Pienessä Vesterelvassa, joka laskee Varanginvuonon länsinurkalle Nessebyn kunnassa, kyttyrälohia oli 20 000 eli parikymmentä kertaa enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Lukuja esiteltiin tällä viikolla Kirkkoniemen Svanhovdissa pidetyssä kaksipäiväisessä seminaarissa, johon osallistui lohitutkijoita Pohjoismaista, Brittein saarilta sekä Venäjältä.
Itäinen Finnmark on vieraslajin punaisinta aluetta.
Tilanne ei ole aivan yhtä paha Finnmarkin länsiosan ja Tromssan alueen lohijoissa – vielä.
Lääninhallituksen asiantuntija Erik Froiland arvioi, että vuonna 2023 nekin ovat samassa veneessä.
– Jos vanha sykli jatkuu, eli kanta nousee huippuunsa aina kahden vuoden välein, tilanne kehittyy lännessä aivan yhtä vaikeaksi kuin on jo nyt itäisessä Finnmarkissa.
Jaakko Erkinaron mukaan tilanne on niin uusi ja ennustamaton, että lähitulevaisuudesta on mahdoton sanoa mitään varmaa.
– Nyt pienissäkin joissa on ollut kymmeniätuhansia kyttyrälohia ja Tenon kokoisessa joessa Tyynenmeren alueella satojatuhansia, kenties miljoona.
– Siksi on periaatteessa mahdollista, että kanta kasvaisi jälleen kymmenkertaiseksi.
Tenossa on yhä pieniä sivujokia, joista kyttyröitä on löytynyt vähän tai ei ollenkaan.
– Niihinkin voi olla tunkua, jos kanta kasvaa yhä rajusti, Erkinaro sanoo.
Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että käytännössä kyttyrälohi ei ole enää hävitettävissä Norjan lohivesiltä.
Norjalaiset ovat poistaneet sitä useista joista jo vuodesta 2017 lähtien, viime kesänä kaikkein eniten.
Erkinaro sanoo, että poistopyynnillä on voinut olla positiivisia vaikutuksia, joskaan täsmällisiä tietoja ei ole käytettävissä.
Hänestä tärkeintä olisi nyt selkeyttää tavoitteet.
– Norjalaisten puheissa kyttyröitä pitäisi pyydystää "niin paljon kuin mahdollista". Paljonko se on? Riittääkö puolet nousijoista? Vai muutamasta joesta aivan kaikki?
– Kun tavoite on määritetty, mietitään keinot ja katsotaan, mihin on resursseja.
Erkinaron mukaan Norjassa on jo annettu lupaus noin 15 miljoonan kruunun (n. 1,5 milj. euroa) panostuksesta vuoden 2023 poistopyyntiin.
Hän on vakuuttunut, että myös Tenolla yritetään hillitä vieraslajin invaasiota.
– Keskusteluja käydään sekä paikallisesti että Suomen ja Norjan kesken.
Erkinaron mukaan tarkoitus on kerätä muun muassa lohenpyytäjiltä kokemuksia kyttyrälohen käyttäytymisestä ja nousureiteistä sekä miettiä tehokkaimpia pyyntimenetelmiä ja -mahdollisuuksia.
Kaiken pitää tapahtua vaarantamatta Atlantin lohta, hän tähdentää.
– Lohella on jo nyt uhkansa Tenolla. Kyttyrän poistopyynnistä ei saa tulla yhtä lisää.