Neuvostoliiton 1950-luvun tähtiajatus venäläisten ruokkimisesta Tyynenmeren puolelta Kuolan alueelle tuodulla kyttyrälohella karkasi käsistä ja nyt vieraslaji valloittaa Näätämöjoen, Tenon ja Norjan rannikon lohijokia jo kolmatta kertaa. Raju hyökkäys toistuu joka toinen vuosi.
– Kanta pysyi alhaalla vuosikaudet, kunnes yhtäkkiä tuli “pang”, norjalainen kalatutkija Henrik H. Berntsen kuvaa NRK:n jutussa vuotta 2017 – nyt voi tulla vielä isompi pamaus.
Muutoksen rajuus yllätti
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Oulusta toteaa, että ensimmäinen kyttyrälohen invaasio Atlantinlohen asumavesillä todettiin 2017 ja seuraava 2019. Nyt on menossa kolmas hyökkäys, josta tosin ei parempaa tietoa vielä ole olemassa.
– Muutoksen raju mittakaava 2017 on hyvin yllättävä, Erkinaro hämmästelee.
Kyttyrälohia (pink salmon) tuli Berntsenin mukaan saaliiksi muutama sata vuosittain monessa joessa, eikä se hätkäyttänyt. Myös Erkinaro näki vieraslajia kalaretkillään. Sitten vuonna 2017 kirjattiin Norjassa 11 000 ja kaksi vuotta myöhemmin 20 000 “ryssänlohta”.
– Henkeä pidätellen odotellaan, mitä tämä vuosi tulee kertomaan, Erkinaro kuvaa tutkijoiden tunnelmia juuri nyt.
– Onko niitä enemmän vai vähemmän, onko niitä suppeammalla alueella kuin aikaisemmin ja niin edelleen.
Kaloille radiot selkään
Tenojoella alkaa pian telemetriatutkimus, jossa noin sadalle kyttyrälohelle asennetaan radiolähetin ja näin yritetään selvittää kalojen kulkua joessa. Hanketta vetää Panu Orell. Vastaava tutkimus alkanee Näätämöjoella 2023, kun seuraava parittoman vuoden aalto rantautuu. Runsaimman nousun arvioidaan osuvan heinäkuulle.
– Mehän on kerätty saalisnäytteiden mukana niistä tietoja, mutta nyt päästään katsomaan varsinaista vaellusta ensi kertaa, Erkinaro toteaa.
Kyttyrälohella on hyvin tiukka kaksivuotinen elinkiertosykli – kaikki poikaset menevät mereen samanaikaisesti ja kaikki kalat palaavat merestä samaan aikaan. Kudun jälkeen kaikki aikuiset kalat kuolevat jokeen.
– Se käy kuin kellokone, Erkinaro sanoo.
Miten käy ekosysteemille?
Norjan puolella sekä Norjan luonnontieteellisen instituutin (NINA) että lohijokien kalastukseen liittyvää matkailua harjoittavien yritysten edustajat pelkäävät alkuperäisen villilohen puolesta. Norjassa on yli 400 erikokoista lohijokea.
Tutkijat pohtivat, miten käy lohi- ja taimenkannoille – tai viljelylohille vuonojen kassilaitoksissa, koko ekosysteemille. Yrittäjät pelkäävät, että kalastuskokemuksen laatu huononee ja kiinnostus loheen hiipuu.
– Tämä on vakavaa, Sápmi Næringshagen toimitusjohtaja Solveig Ballo sanoo NRK:lle.
Matkailu voi menettää miljoonia
Suosituimmilla lohijoilla Norjassa suomalaisten osuus lohilupien ostajista on NRK:n mukaan 90 prosenttia ja vuonna 2019 he jättivät alueille lupamaksuina yli miljoona Norjan kruunua. Finnmarkissa on käynyt vuosittain noin 12 500 ulkomaalaista kalastajaa.
Ballo arvioi, että miljoonasta kalastuskruunusta muut paikallistalouden elinkeinot hyötyvät heijastusvaikutuksena lisäksi 350 000 kruunun edestä. Näätämöjoen kalastuskunnan johtaja Karl Magne Arvola pelkää, että kalastusmatkailu loppuu.
Entäpä jos kyttyrälohi valtaa lohijoet kokonaan? Mereltä tai jokisuilta ennen kutua pyydettynä se on tiettävästi ihan kelpo syömäkala, punalihainen. Ehkä siitä voisi tulla joku uusi elinkeinokin, kuten Jäämeren pohjan vallanneesta kuningasravusta. Sekin on Neuvostoliiton “lahja länsimaailmalle”.
– Ehkä ihminen siihenkin sopeutuisi, mutta ainakin tällä hetkellä ajateltuna se kuulostaa melko rajulta tulevaisuuskuvalta.
– En oikein usko ainakaan ihan äkkiä sellaiseen täydelliseen syrjäyttämiseen, Erkinaro pohtii.
Taudit ja loiset tuntemattomia
Kudun jälkeen hyvin pian kyttyrälohen liha vaalenee, joka ikinen kala kuolee ja alkaa mädäntyä. Tällä tavoin se lannoittaa kotijokiaan Tyynenmeren puolella, mutta ilmiön vaikutuksia Atlantin puolella ei tunneta.
Kyttyrälohen elintavoista ainakaan osa eivät ole haitallisia. Kyttyrälohi kutee ennen oikeita lohia, jolloin atlantinlohi voi peuhata niiden kutukuopat auki eikä päinvastoin. Kaikki poikaset myös lähtevät mereen hyvin pian kuoriutumisen jälkeen, eivätkä jää kilpailemaan ravinnosta.
– Kyllä se atlantinlohi kohtuudella pärjää useimmissa tapauksissa edelleenkin, professori arvioi.
Toisaalta vielä huonosti tunnettuja ovat taudit ja loiset, joita vieraslaji ehkä kantaa mukanaan. Suomessa Ruokavirasto tutkii tätä puolta ja kerää näytteitä Tenoon nousevista kyttyrälohista.
Norjan puolella on Erkinaron mukaan tehty aika laaja riskiarvio viime vuonna ja mietitty eri näkökulmia. Tiedekomitean raportin mukaan haittojen torjumiseksi tarvitaan alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä.
– Siellä on muun muassa nämä tautiasiat nostettu esille.