– Pirullinen tilanne, huokaa Enontekiön Kilpisjärvellä sijaitsevan Santa's Hotel Rakan johtaja Jaana Nykänen.
Kilpisjärvellä eletään kevään matkailussa vielä kuuminta sesonkia, takana on vilkas pääsiäinen ja edessä viikonloppuna koko kylän äärimmilleen täyttävä Vain kaksi kalaa -pilkkitapahtuma.
Hotellinjohtaja Nykästä ei suinkaan harmita kiivas sesonki, vaan kylän vedenjakeluverkoston riittämätön kapasiteetti.
Kun kaikki kylän majoitusliikkeet ja vapaa-ajan asunnot ovat yhtä aikaa täynnä, ei vedenpaine tahdo ruuhka-aikoina riittää kaikille.
Käytännössä se tarkoittaa, että iltaisin vettä ei aina tule hanasta lainkaan, kun kylän yhtäaikainen vedenkulutus on kovimmillaan.
Edelliset ja samalla talven ensimmäiset vesikatkot koettiin hotellissa pääsiäisenä. Seuraavat ovat odotettavissa loppuviikosta.
– Ihan kauhulla odotan viikonloppua. Hotelli on aivan täynnä viimeistä paikkaa myöten, Nykänen sanoo.
Mitoitettu pienemmälle väkimäärälle
Kilpisjärven ongelma ei johdu veden, vaan nimenomaan vedenpaineen loppumisesta, sanoo Enontekiön Vesihuolto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi.
– Runsas yhtäaikainen vedenkäyttö aiheuttaa lyhyen, mutta hirvittävän kovan kulutuspiikin, jolloin vedenpaine valitettavasti loppuu korkeammalla olevista kiinteistöistä.
Vedenpaine laskee luontaisesti, kun vesi nousee ylöspäin.
– Kilpisjärvellä on korkeuseroja, mutta rakennusalue on määritelty niin, että normaaliolosuhteissa paine pystytään pitämään rajojen sisällä myös korkeammalla olevissa asunnoissa. Kun yhtäaikainen kulutus on kova, ei pumppujen tuottama paineenmuodostus kuitenkaan riitä.
Ongelman juurisyynä on se, että vesihuoltoverkosto on mitoitettu huomattavasti nykyistä pienemmälle käyttäjämäärälle.
– Kilpisjärven vesi-infra on verrattain iäkäs, yli 20 vuotta vanha. Rakennuskantaa on sen jälkeen kaavoitettu lisää ja matkailu on kasvanut, ja olemme valitettavasti jääneet infran osalta takamatkalle.
Kylä on jaettu kahteen vesihuoltoalueeseen, ja paineongelma koskettaa ainoastaan kylän eteläpään aluetta, joka on Näkkäläjärven mukaan rakentunut viimeisen 15–20 vuoden aikana massiivisesti.
Ongelma ei kosketa kaikkia eteläisenkään vesihuoltoalueen asiakkaita, vaan nimenomaan korkeammalla olevia kiinteistöjä.
– Hankalimmassa tilanteessa on arviolta noin parikymmentä asiakasta. Siihen lukeutuu myös majoitusliikkeitä, joten ongelma voi koskettaa paljon isompaa ihmismäärää.
Ajallisesti paineongelmat kestävät Näkkäläjärven mukaan muutamia tunteja.
Yrittäjät miettivät jo omia kaivoja
Hotellinjohtaja Nykänen näkee tilanteen ratkaisemisessa välinpitämättömyyttä, sillä samasta ongelmasta on kärsitty jo useana vuonna.
– Ymmärrän, että vakituisia asukkaita on vähän ja ongelma ei ole jokapäiväinen, mutta yrittäminen ja asiakaspalvelu on tehty aika vaikeaksi. Jos Kilpisjärvelle on päätetty kaavoittaa ja rakentaa, myös infran pitäisi vastata sitä.
Samoissa mietteissä on Kilpisjärvellä toimivan Hotel Cahkalin yrittäjä Margit Eskonen.
– Tilanne ei ole vain hankala, se on sietämätön. Ongelma on kestänyt kohtuuttoman kauan ilman, että sille on tehty mitään.
Cahkal aloitti toimintansa lähes kolme vuotta sitten, ja vesiongelma on toistunut hotellissa joka vuosi ruuhkaisimpina ajankohtina, eli pääsiäisenä ja pilkkiviikonloppuna.
Eskosen mukaan useampi yrittäjä on alkanut miettiä jo omien porakaivojen tekemistä.
– Toivoisin, että parannussuunnitelmista tulisi edes jotain tietoa, ettei tarvitsisi löysässä hirressä roikkua.
Kilpisjärvellä vakituisia asukkaita on noin 160.
– Koska matkailukausi on ympärivuotistunut, pystymme työllistämään ihmisiä keskitalvellakin, joten myös ympärivuotinen väkiluku on noussut. Sekin pitää huomioida infraa rakentaessa, Eskonen sanoo.
Mainehaittaa ja huonoja mielikuvia
Nykäsen mukaan vesikatkoista johtuva palauteryöppy oli pääsiäisen jälkeen valtaisa.
– Asiakkaat käyvät päivällä hiihtolenkillä ja haluavat ymmärrettävästi sen jälkeen saunaan. Asiakkaalle on aika vaikea sanoa, että nouse aamuyöllä pesulle. Rahanpalautuksia joudutaan tekemään, vaikka kuinka infotaan ja viedään vettä huoneeseen.
Hänen mukaansa tilanteessa ikävintä on juuri asiakaskokemus.
– Vaikka rahat palautettaisiin, mielipaha ja mielikuva jäävät.
Taloudellisen haittojen lisäksi vesiongelma tuo Nykäsen mukaan mainehaittaa juuri vuoden matkailualueeksikin valitulle kunnalle.
Eskonen on samoilla linjoilla.
– Kilpisjärvi on Enontekiön alueen matkailun vetovoima ja valtti, ja alueen matkailuyrityksien tuloista iso osa tulee Kilpisjärveltä. Ei kylää voi jättää oman onnensa nojaan.
Enontekiön vt. kunnanjohtaja Eero Ylitalon mukaan Kilpisjärven tilanne on kunnassa hyvin tiedossa ja asiaa on käsitelty kunnanhallituksessa viimeksi viime viikolla.
– Tämä on kestämätön tilanne ja olemme todella pahoillamme. Tietojeni mukaan eri vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi on selvitelty ja pian ryhdytään asian kanssa tuumasta toimeen, Ylitalo sanoo.
Kunnan tytäryhtiöllä Enontekiön Vesihuolto oy:llä on toukokuun alussa kokous, jossa asiaa käsitellään.
– He tulevat tekemään kunnalle esityksen siitä, mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä ja mikä on sen hintalappu. Puhutaan varmasti kuusinumeroisesta investoinnista.
Enontekiön Vesihuolto oy:n hallituksen puheenjohtajan Jarmo Näkkäläjärven mukaan ongelmaan ei ole nopeaa ratkaisua, mutta suunnitelmat tilanteen parantamiseksi on jo tehty.
– Kyse on enemmänkin rahoituksesta ja aikataulusta, missä korjausta kyetään tekemään. Kyseessä on kallis investointi ja rahoittamisessa on haasteita. Uskon, että suunnitelmien aikataulua nyt nopeutetaan, sillä tästä on tullut pysyvä ongelma.
Näkkäläjärven mukaan haasteena on, että veden huippukulutuksen ja peruskulutuksen välinen ero on Kilpisjärvellä niin iso.
– Suurimman osan vuodesta vedenpaine riittää, mutta isompia ongelmia on ollut noin viitenä päivänä vuodessa muutaman tunnin ajan.
Alueelle on Näkkäläjärven mukaan suunniteltu myös uuden vedenottamon rakentamista.
– Lisäkaavoittaminen tulee aiheuttamaan sen, että jossain vaiheessa tarvitaan uusi vedenottamo. Sen lupaprosessi on iso ja pitkäkestoinen, joten se on jo käynnissä.
Kunnanjohtaja Ylitalon mukaan Enontekiön kunnan liikevaihdosta iso osuus tulee matkailusta, ja Kilpisjärvi on merkittävä osa sitä. Alueella on myös käynnissä monta kaavoitusprosessia.
– Tämä on toisaalta positiivinen ongelma. Aika moni kunta olisi tyytyväinen, että infraa pitää kasvattaa, koska käyttäjiä on niin paljon.