Kuusamon kaupunki vastustaa Voimalohen aluehallintovirastolle tekemää hakemusta siitä, että Maunujärveen saataisiin kylvää nykyistä enemmän fosforilannoitetta järven kalanpoikastuotannon lisäämiseksi.
Kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan ympäristöjaosto antoi hakemuksesta aluehallintovirastolle lausunnon, jossa jaosto vaatii, että Voimalohen hakemus hylätään. Voit lukea jaoston päätöstä tästä.
Ympäristöjaoston käsityksen mukaan Maunujärven alapuolinen vesistö ja sen käyttäjät ovat kohtuullisesti sopeutuneet Maunujärven nykyiseen käyttöön ja siitä aiheutuvaan kuormitukseen. Jaoston mielestä tätä saavutettua tasapainoa ei tule järkyttää kuusinkertaistamalla lammikon fosforilannoitusmäärä.
Voimalohella on ympäristölupa, jonka perusteella se tuottaa Maunujärvessä sen luontaisesti tuottamalla ravinnolla kesänvanhoja siianpoikasia pääsääntöisesti Iijoen ja tarvittaessa myös Kemijoen velvoiteistutuksia varten. Nykyisen luvan mukaan järveen saa lisätä fosforia lannoitteeksi enintään 40 kiloa vuodessa.
Voimalohi hakee lupaan muutosta niin, että fosforimäärän saisi nostaa vähitellen 240 kiloon vuodessa, mikäli Lapinluomajärven vedenlaatu sen sallii. Maunujärven vedet laskevat Iijoen vesistöön kuuluvaan Lapinluomaan. Voimalohen mukaan Maunujärvi on muuttunut aiempaa karummaksi eli se ei tuota kalanpoikasille riittävästi luontaista ravintoa. Lannoittaminen parantaa järven tuotantokykyä.
Ympäristöjaosto perustelee kantaansa myös seuraavasti (lainaus pöytäkirjasta):
"Hakemusasiakirjojen mukaan Maunujärven vesistökuormitus vaihtelee voimakkaasti eri vuosina sademäärän perusteella. Yleisen käsityksen mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sademääriä.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen alaisten viranhaltijoiden tietoon ei viime vuosina ole tullut Lapinluomaa tai Heinäjärveä koskevia yleisöilmoituksia levähaitasta tai muusta haitasta vesistössä.
Ympäristöjaoston käsityksen mukaan hakemuksessa väitetty Maunujärven karuuntuminen on varsin hidasta ja johtuu todennäköisesti osittain myös tiukentuneista luvista ja järven tuotantoon nähden liian suurista istutusmääristä."
Maunujärven lannoituksesta on seuraava teksti selvityksessä, jonka konsulttiyritys Eurofins Ahmay on tehnyt Voimalohelle järven ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamishakemusta varten.
Kalanpoikasten kasvattaminen luonnonravintolammikossa aiheuttaa lammikon karuuntumista ja edelleen tuotannon pienentymistä ravinteiden siirtyessä poikasten ja osaksi valunnan mukana pois lammikon ravintokierrosta. Lannoitus on välttämätöntä korkean tuotantotason ylläpitämiseksi ja kooltaan riittävän suurien poikasten tuottamiseksi. Maunujärven luonnonravintolammikon tuotanto on ollut laskusuuntainen viime vuosina.
Lammikkoa on lannoitettu vuosina fosforilannoitteella, jonka fosforisisältö vuosina 2010–2019 on ollut 35–40 kg vuodessa. Lammikkoa lannoitetaan keväisin. Lannoite liuotetaan veteen ja liuos levitetään koko lammikon rantavyöhykkeelle. Maunujärveä ei ole lannoitettu typpilannoitteella. Vuosina 2010–2019 lannoitteiden mukana Maunujärveen lisätyn kokonaisfosforin määrä on ollut lupaehdon mukainen.
Lannoituksen ohella Maunujärven fosforitasoon vaikuttavat Petäjäpurosta tulevat fosforipitoiset vedet.
Lannoitus tehdään kerran kaudessa, yleensä viikolla 20–22. Lannoite on teollista Growhow-starttilannoitetta, jonka fosforipitoisuus on 21 prosenttia.