Keväisin ahven nousee kutemaan Raahen Aittalahteen Riipakan ojan kautta. Liikennettä on niin paljon, että se on useana vuotena houkutellut paikalle kalastajia. Ojassa kulkevia ahvenia on nostettu haavilla.
Pohjoisempana kutuaika on alkamassa. Kutu alkaa maan eteläosassa yleensä toukokuun alkupuolella ja pohjoisessa toukokuun lopulla.
Aiemmin tänä keväänä Raahen kaupungille tuli vinkki, että puroon on rakennettu patoja hidastamaan kalojen kulkua, minkä jälkeen niitä on ollut helppo nostaa kuivalle maalle. Epäasiallisesta kalastamisesta ja padoista on käyty keskustelua myös pilkkijöiden Facebook-ryhmässä.
Raahen kaupungin johtava ympäristötarkastaja Niini Tuikkanen ja kuntatekniikan päällikkö Mikael Yritys kävivät etsimässä patoa. Tarkoituksena oli kartoittaa, tarvittaisiinko sen purkamiseen apua. Patoja ei kumminkaan löytynyt.
– Seurataan tilannetta, Tuikkanen sanoo.
Hän huomauttaa, että patoja ei saa rakentaa ilman lupia ja toisen maille. Riipakan oja on kaupungin mailla. Myös läheinen merialue on kaupungin omistuksessa, mutta siitä on vuokrattu alue Raahen Kalastajainseuralle.
Raahen Kalastajainseuran puheenjohtaja Pekka Virsiheimo sanoo puhelimessa, että tällainen kalastaminen ei ole eettisestikään oikein.
– Jätetään suosiolla se oja rauhaan. Katellaan sillalta, kun kala nousee.
Luonnon näytelmä houkuttelee paikalle ajoittain paljon katsojia. Virsiheimo ei ole itse tänä keväänä ehtinyt käydä sillalla katsomassa ahvenen nousua.
Virsiheimolle on tullut palautetta, että paikalle on tultu iltamyöhään tai aamulla ja kalaa on nostettu suuriakin määriä.
– Kiivaimmillaan saavikaupalla otettu.
Vastaavanlaista kalastusta on ollut jo useina vuosina, mutta Virsiheimon käsityksen mukaan se on tänä vuonna lisääntynyt.
Ahventen kutuliikenne kestää keväisin yhdestä kahteen viikkoa. Ahventen lisäksi Aittalahteen nousee kutemaan myös haukia. Kutemisen jälkeen kalat palaavat mereen.
Virsiheimo sanoo, että paikalle mietitään opasteita ja kylttejä, joissa kehotetaan jättämään oja rauhaan. Seura on kylttiasiassa mahdollisesti myöhemmin yhteydessä kaupunkiin, sillä kylttien pystyttäminen vaatii kaupungin luvan.
Virsiheimo sanoo, että ahven pääsee uimaan matalassakin vedessä.
– Se pääsee nousemaan helposti alle 10-senttisessä vedessä.
Tänä keväänä vesi on kuitenkin ollut niin matalalla, että se on haitannut oleellisesti nousua.
Vaikka ojassa kutemaan kulkevien kalojen haavilla kalastaminen ei ole eettisesti hyvän tavan mukaista aikuisten toimintaa, Virsiheimo ei ole huolissaan toiminnan vaikutuksesta ahvenen kantaan. Ahventa on Raahenkin merialueilla hyvin runsaasti ja kalakanta voi elinvoimaisesti.
– Sitä tavataan vuosi vuodelta entistä syvemmältä ja kauempaa rannasta. Siikaa ei pysty kunnolla pyytämään tiheillä verkoilla, koska ahventa tulee niin paljon.
Ahven on Suomen tärkeimpiä saaliskaloja. Kalatalouden keskusliiton ahven.netin mukaan vuonna 2020 vapaa-ajan kalastajien ahvensaaliit olivat 11,4 miljoonaa kiloa. Kaupalliset kalastajat saivat vajaan miljoonan kilon saaliin.
Ahven on aika hidaskasvuinen. Kutukypsäksi ahven tulee 3–6-vuotiaana. Virsiheimo sanoo, että ahventa kalastetaan 40–43 millimetrin silmäkoon verkolla, jolloin se on ehtinyt kutea kolmesta neljään kertaa.