Jäämereen laskevien jokien lohikesä alkoi jo Norjassa, paitsi Tenolla. Suomen ja Norjan rajajoella on alkanut toinen perättäinen loheton kesä – tai siis alkaa, kun Suomen eduskunnan hyväksymä kalastuskielto tulee voimaan.
– Valitettavasti pelätty lohen kalastuksen täyskielto toteutui. Taloudelliset menetykset nousevat kunnassa peräti 10 miljoonaan euroon tämän kesän jälkeen, Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski kommentoi.
Utsjoki vetoaa valtioon, ettei kuntaa jätettäisi yksin selviytymään katastrofista, johon se Pieskin mukaan ei ole voinut itse vaikuttaa.
Valtio hyväksyi Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi, mutta kalastusoikeuksia omistavan Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio toivoo tukevampaa tukea ja nopeammin.
– Käsittämätöntä, Aikio kommentoi kalastuskieltoa.
Osakaskunta esitti neuvotteluissa Suomen ja Norjan kanssa, että paikalliset kalastusoikeuden haltijat saisivat pyytää lohta kuusi vuorokautta koko kesän aikana, juhannuksen alta kolme viikkoa.
– Sitä pidettiin liian suurena riskinä lohikantojen elpymiselle. Selvityksen mukaan se aiheuttaisi viisi prosenttia kalakuolevuutta.
Kun kalaa viimeksi vuonna 2020 pyydettiin vuonna 2017 alkaneiden rajoitusten mukaan “normaalisti”, kuolevuus oli Aikion mukaan 50 prosenttia eli puolet jokeen nousevista lohista jäi matkan varrelle.
Rajasulusta koitui tuplahaitta
Lohikiellon lisäksi Utsjokea rasittaa kahden vuoden rajasulku Norjan suuntaan. Kunta haluaa, että tilanteesta toipumiseksi alueelle perustetaan lohestuksen perinnekeskus, saamen kielikeskus ja saamen musiikkiakatemia. Lisäksi kestävää matkailua tulisi edistää panostamalla kevyen liikenteen väyliin.
– Ilman valtion tukea kunta ei selviä lakisääteisistä tehtävistään ja palveluiden tuottamisesta kuntalaisille, Pieski arvioi.
– Uskomme, ettei vuosienkaan täysmääräinen lohestuskielto yksin Tenolla pelasta villilohta.
Utsjoen kunnanjohtaja perää määrätietoisia kalastuksen rajoituksia myös Norjan vuono- ja merialueille ja lisäksi kassilohien kasvatus tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Aikio toivoo, että tänä vuonna nousisi paljon lohta ja ensi vuonna päästäisiin Tenolle kalastamaan normaalisti.
– Kielto vaikuttaa aluetalouteen – taas tulee märkää rättiä, Aikio muistuttaa.
Nuorgamin osakaskunnan puheenjohtaja Raimo Hekkanen odottaa kohtuullisia katokorvauksia, kun valtio jälleen kieltää veden viljan hyödyntämisen. Aikio on Hekkasen kanssa aivan samaa mieltä.
– Tämä on valtioitten asettama kielto. Kyllä heidän pitää vastuu kantaa siitä aiheutuneesta vahingosta.
Päättäjien asia valita riski
Joen yläjuoksulla Karasjoen kunnanjohtaja Svein Atle Somby on esittänyt peräti seitsemän vuoden kalastuskieltoa Tenolle. Aikion mielestä tuo osoittaa, ettei Tenon matkailukalastuksella ole merkitystä Karasjoen kunnalle. Utsjoelle se on tärkeä elinkeino.
Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro toteaa, että Tenon lohen tilanne oli viime kesänä jopa vähän huonompi kuin vuonna 2020. Seitsemän vuoden eli yhden lohisukupolven mittainen rauhoitus kuulostaa biologisesti melko perustellulta.
– Olisihan tuollainen tietysti karmea tilanne ihmisnäkökulmasta sekä saamelaisen kalastuskulttuurin, matkailun ja muiden elinkeinojen – koko jokivarren yhteisön elämän näkökulmasta, professori pohtii.
Kalastuksen avaaminen lisäisi Erkinaron mukaan lohikantojen elpymisen pituutta ja epävarmuutta sen onnistumiselle. Hyvin rajoitettu kalastus olisi hänen mielestään toisaalta paljon pienempi riski kuin “normaalin” kalastuksen avaaminen.
– On päättäjien asia päättää minkälainen aikajänne ja riski halutaan valita, Erkinaro sanoo.
Muutoksen takia laki
Määräaikainen täyskielto on entiseen nähden niin iso muutos, että se piti tehdä säätämällä laki ja hyväksyttämällä se eduskunnassa 31. toukokuuta. Muutoin Norjan kanssa sovitut muutokset tulivat voimaan 6. toukokuuta valtioneuvoston asetuksella.
Kiellon piti tulla voimaan kesäkuun alusta mutta tulikin noin viikon viive ja se aika mennään vanhoilla säännöillä joskin ministeriön vetoomuksen mukaan ilman kalastelua. Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila selittää voimaantulon lykkääntymisen lainsäädännön aikataululla.
– Eduskunnan hyväksymä laki vahvistetaan valtioneuvoston yleisistunnossa ja presidentin esittelyssä.
Lohilain mukaan ELY-keskus voisi yksittäistapauksissa myöntää poikkeusluvan laissa säädettyihin kieltoihin. Ruusilan mukaan se tarkoittaa lupaa tieteellistä tutkimusta tai käytännön kokeita varten. Luvan on oltava perusteltu kalakantojen suojelun tai kestävän käytön edistämiseksi.
Norjalaiset yrittivät torjua Jäämerelle vieraslajina levinneen kyttyrälohen hyökkäyksiä lohijokiin jo viime vuonna ja menetelmien kehittely jatkuu kiivaana. Myös Suomessa on herätty asialle ja Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii tilannetta Tenolla.
– Käynnissä on hanke, jossa selvitetään kyttyrälohien pyyntimenetelmien toimivuutta siten, että voidaan minimoida samalla Atlantin lohen sivusaaliiksi jääminen, maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila sanoo.
Luken professori Jaakko Erkinaron mukaan Tenolla tutkitaan kyttyrälohia muun muassa seuraamalla viime syksyn kudusta peräisin olevaa poikastuotantoa.
– Poikasia tuntuu syntyvän.
Nyt varaudutaan mahdolliseen uuteen suureen kyttyrälohen nousuun 2023 kehittämällä esimerkiksi kaikuluotainaineiston analysointia, jotta pääluvun laskennassa saataisiin entistä tarkemmin erilleen kyttyrälohet ja Atlantin lohet.
Ensi vuonna pyritään satsaamaan kyttyrälohen levinneisyyden ja määrien seuraamiseen eri puolilla vesistöä. Seurantaa tehdään luotaimilla, videoimalla ja sukelluksilla sekä myös vedestä kerättävien ympäristö-DNA-näytteiden avulla.
– Tätä on kokeiltu Norja-yhteistyönä jo 2019 ja 2021.
Erkinaron mukaan rahoitusta on myös haettu pyydystekniikan kehittämiseksi, mutta rahoituspäätös on viivästynyt. Rahaa haettiin ulkoministeriöltä.
– Odotamme päätöstä mahdollisimman pian, jotta päästäisiin suunnittelemaan, rakentamaan ja hieman jo testaamaan pyydysmalleja ennen ensi vuoden kyttyrälohen nousua.
Tenon alajuoksulla Nuorgamin tasalla jo 70 vuotta kalastanut Veikko Guttorm ymmärtää pyrkimykset lohen palauttamiseksi. Kokenut kulkuttaja, entinen rajavartija ja kunnallismies sai oppinsa isältään jo kuusivuotiaana pojankossina ja on nähnyt isoakin kalaa.
– Vielä vuonna 2017 tuli parikymppinen kulkuttamalla.
– Minusta tämä on ihan kohdillaan ja hyvä näin, Guttorm tuumii kalastuskiellosta.
Guttorm sanoo huomanneensa, että kala alkoi huveta jo kymmenkunta vuotta sitten. Kalan määrä pieneni ja alkukauden isot kalat hävisivät. Hän katsoo, että jos kalakantoja aikoo hoitaa ja parantaa, siihen ei ole muuta lääkettä kuin rauhoitus.
Samalla pitäisi Guttormin mukaan selvittää, mihin merelle palaavat lohenpoikaset katoavat. Hän kysyy, onko esimerkiksi ilmastonmuutos siirtänyt merivirtoja niin, ettei lohi enää löydä kotiinsa, vai syökö lohen ravinnon joku muu tai pyytääkö joku jossain Tenon lohet ennen aikojaan.
– Eivät viisaammatkaan tunnu tietävän.
Onnelan törmällä Utsjoen kylällä toinen entinen rajamies, Seppo Lehmonen katsoo Tenoa, johon kalaa aina heti jäänlähdön jälkeen on alkanut nousta. Hän on soutanut lohta 1960-luvulta lähtien ja ottanut virrasta syömäkalat.
– Kyllä paikallisella maanomistajalla pitäisi säilyä kalastusoikeus. Turistikalastushan ei kuulu siihen, Lehmonen pohtii.
Kun oikeudet viedään, niistä tulisi Lehmosen mielestä saada korvaus. Hän myöntää, että kalakanta on heikko ja sitä pitää elvyttää jollakin konstilla. Pitää myös selvittää, mistä heikkeneminen johtuu – onko perimmäinen syy Tenolla vai merellä.
– Rauhoitus on paikallaan. Joku konsti pitää saada, että Euroopan kuuluisin lohijoki elpyy.
Kyläkahvilan terassilla kalastaja, kirkonkylän osakaskunnan jäsen ja kunnan rakennustarkastaja Markku Porsanger pohtii, kehtaako väki nyt kalastaa kun kielto ei ole vielä voimassa. Hän käy joka päivä rannassa ja hinku on kova, että kulkutusverkko pitäisi laittaa virtaan.
– Vähän se ottaa mielen päälle, mutta siihen on tottunut jo, Porsanger kuva suhdettaan kalastuskieltoon.
Kun kunta menettää viiden miljoonan euron tulot paikallistalouteen, Porsanger laskee menettävänsä ensi talven ruoat kalastuskiellon takia. Ja kokemukset myös.
– Lumisade, vähän räntäsadetta ja kylmä tuuli – ne jää nyt kokematta.