Utajärvi ja Puolanka eivät ole ainakaan vastustamassa hanketta, jolla edistettäisiin Olvassuon kansallispuiston perustamista. Pudasjärven kaupunginhallitus ilmaisi asiaan myönteisen kantansa jo viime viikolla.
Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen arvioi kuulemansa perusteella, että myös Utajärven luottamushenkilöt suhtautuvat hankkeeseen suopeasti. Sormusen mukaan asia on tulossa kunnanhallituksen käsittelyyn lähiaikoina.
– Kovasti on ollut myönteistä signaalia. Se on tullut yhteisesti poliittiselta puolelta, missä he ovat porukalla asiaa miettineet.
Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Peltola (kesk.) sanoo puolestaan, että Puolangalla asiaan suhtaudutaan neutraalisti. Syynä tähän on se, että suunnitellun kansallispuiston alue osuu kunnan alueelle vain vähäisin osin.
– Emme ole kuitenkaan poikkiteloinkaan asettumassa, jos hanketta halutaan edistää, Peltola kertoo.
Virallisia päätöksiä Puolangallakaan ei asiasta ole vielä tehty.
Pudasjärvi esittää Utajärvelle ja Puolangalle, että kansallispuiston perustamista vauhditetaan ohjausryhmällä. Ryhmän tehtävä olisi selvittää hankkeen toteuttamisedellytyksiä, kuulla aktiivisesti sidosryhmiä ja muodostaa kuntien yhteinen esitys puistohankkeen eteenpäinviemiseksi.
Kaavailtu, Pudasjärven, Utajärven ja Puolangan alueille sijoittuva Olvassuon kansallispuisto olisi kooltaan reilut 20 000 hehtaaria. Asiaa selviteltiin jo vuosia sitten, mutta hanke hautautui.
Osaltaan kansallispuistoajatus hiipui huoleen sen mahdollisista vaikutuksista metsästykseen. Huoli elää edelleen. Se nostettiin esiin myös Pudasjärven kaupunginhallituksen myönteistä kantaa ilmaiseen päätöksen esittelytekstissä.
Anne Sormunen kertoo, että kansallispuistosta on puhuttu Utajärvellä ajoittain, mutta juuri kysymys metsästyksestä on koettu hankalaksi.
Olvassuon kansallispuistoa koskevassa Metsähallituksen vuoden 2013 selvityksessä todetaan, että kansallispuistoksi kaavaillulle alueelle osuu Utajärvellä merkittävä osa kunnan metsästysalueesta ja vaikutukset metsästysmahdollisuuksiin voisivat olla merkittävät. Selvityksessä todetaan kuitenkin, että kansallispuistoa perustettaessa voidaan rauhoitusmääräyksistä poiketa.
Alueen tärkeimpiä metsästettäviä lajeja ovat hirvi ja metsähanhi.
Peltolankin mieltä kaihertaa sama asia. Puolangalla ja Pudasjärvellä kansallispuisto voisi rajata kuntalaisten vapaata metsästysoikeutta, mikä taas ei koske Utajärveä.
– Jos siihen tulee rajoituksia, niin varmasti meilläkin rupeaa keskustelu äkkiä kääntymään kielteiseksi.
Vapaa metsästysoikeus perustuu metsästyslakiin, jonka mukaan pohjoissuomalaiset metsästäjät saavat metsästää ilmaiseksi omassa kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. Oikeus koskee Lapin ja Kainuun maakuntien sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan asukkaita. Puolanka sijaitsee Kainuun puolella, joten oikeus ulottuu sinne.
Kansallispuistoissa metsästys on pääsääntöisesti kiellettyä, mikä on hiertänyt useiden puistojen perustamista pohdittaessa. Pohjois-Suomessa kieltoon on kuitenkin tehty poikkeuksia.
Perustelut Olvassuon sopivuudesta kansallispuistoksi Metsähallituksen selvityksessä 2013
- Olvassuo on luonnonarvoiltaan merkittävä, erityisesti aapasuot ja pohjavesivaikutteiset lettosuot ovat valtakunnallisestikin arvokkaita.
- Olvassuo täydentäisi kansallispuistoverkostoa niin alueellisesti Pohjois-Pohjanmaalla kuin eliömaantieteellisesti Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien rajalla.
- Olvassuo on edustava erämainen maisemakokonaisuus, joka parantaisi suomalaisen suoluonnon edustavuutta kansallispuistoverkostossa tuoden siihen edustavan aapasuokokonaisuuden.
- Olvassuo on tärkeä suomatkailuavaus, joka toisi virkistyskäyttöä ja tunnettuutta sekä alueelle että suoalueille yleensä.
- Olvassuolla on yhä nähtävillä alueensa tyypillistä kulttuuriperintöä pitkältä ajanjaksolta.